Kolumni: Elämme taas työehtosopimusten aikaa

Tuntuuko siltä, ettet pysy perässä kaikkien nyt käsittelyssä olevien eri TES-sopimusten kanssa?  Eipä ihme, sillä superilaiset ovat monien eri työehtosopimusten eli tessien piirissä.

Tätä kolumnia kirjoittaessani meneillään ovat yksityisen puolen neuvottelut. TP eli terveyspalvelualan työehtosopimuksessa on päästy vuoden mittaiseen sopimukseen. Nyt käydään työtaisteluja SOSTES eli yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksesta. Siellä neuvotellaan erityisesti siitä, paljonko palkkoja tulisi korottaa jo vuonna 2018 yhteisesti sovitun sopimuksen mukaan. Tuossa sopimuksessa on todettu, että yksityisen SOSTESIN palkat ovat jääneet huomattavasti jälkeen julkisen puolen saman alan palkoista, sekä sosiaali- että varhaiskasvatuksen puolella.

Juopaa pitää kuroa koko ajan umpeen, ja sitä on tehty nyt parin neuvottelukierroksen ajan ihan ok. Viime vuonna saavutetussa julkisen puolen sopimuksessa palkankorotukset ovat todella hyvät, joten se luo tietenkin lisäpainetta myös yksityiselle SOSTESILLE tuleville korotuksille.

Työehtosopimuksessa sovitaan monesta asiasta: tietenkin palkasta, mutta myös työsuhteen ehdoista, työolosuhteista kuten työajoista ja lomista sekä muutamista muistakin asioista. Kun nämä kaikki ovat kohdallaan, alan pito- ja vetovoima kasvaa.

Julkisessa keskustelussa on huomautettu, että yksityinen tuottaa palvelut halvemmalla kuin julkinen. Sehän johtuu siitä, että työntekijöiden palkat ovat pienempiä yksityisellä kuin julkisella. Tämän työnantaja on itsekin tiedotteessaan todennut.

Yksi iso syy hoitajapulaan on palkka. Mahdollisuuksia palkan korjaamiseen on monia, kunhan niitä vain käytetään. Julkisella puolella on palkkaohjelma, joka ulottuu vuoteen 2027, vaikka sopimukset päättyvät vuoteen 2025.

Työehtosopimusneuvottelut ovat osa kokonaisuutta, jossa lopulta kyse on hoitajapulasta. Kaikki tietävät, että alan henkilöstöpula on kouriin tuntuvaa ja asialle on tehtävä jotain. Tilanne huojuttaa jo ihmisten turvallisuuden tunnetta, niin vanhusten kuin työssä käyvien.

Kyse on monista suurista yhteiskuntaa ravisuttavista asioista. Hyvinvointivaltiossa hoidettavien on saatava hyvää ja ihmiselämää kunnioittavaa hoitoa elämän kaikissa vaiheissa. Kaikki tietävät senkin, että Suomessa hoitotyöhön käytetään huomattavasti vähemmän rahaa kuin muissa Pohjoismaissa. Syykin on tiedossa: Se palkka. Suomalaishoitajien pientä palkkaa positiivisempi syy hoitotyön kustannustehokkuudelle on se, että meillä on pääsääntöisesti koulutettua hoitohenkilökuntaa. Hoito on laadukasta ja siten myös kustannustehokasta.

Hoitajien työ on hoitaa, arvioida, kuntouttaa, ohjata, kasvattaa, auttaa ja kulkea vierellä eri elämäntilanteissa. Työ on mielekästä, kun se on selkeästi määritelty, suunniteltu ja oikein johdettu. Jotta ala olisi kokonaisuutena kilpailukykyinen, on myös palkan oltava kilpailukykyinen.

Tätä kohti.

Terveisin,

Silja