10.6.2021

Blogi: Sote-keskusten kannattaa ottaa lähihoitajien laaja osaaminen käyttöön

Tässä odotellessamme tuleeko sote-uudistus vai ei, voidaan todeta, että sote-keskukset tulevat joka tapauksessa. Niillä on sosiaali- ja terveysministeriössä oma ohjelmakin: Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma.

Ohjelman tarkoituksena on perustaa Suomeen laaja-alaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia, joista ihminen saa palvelunsa sujuvasti ja avun yksilöllisiin tarpeisiin. Tarkoituksena on myös vahvistaa ihmisten luottamusta julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tämä on tarpeellinen ja hyvä hanke monestakin syystä. Suomi ikääntyy ja monilta jää työterveyshoito pois.

Toisaalta kaikilla ei todellakaan ole varaa ottaa vakuutuksia lapsilleen ja itselleen. Suomessa on vuosia puhuttu, miten perusterveydenhoitoa pitää vahvistaa ja tämä on askel oikeaan suuntaan.

Nyt on kyse myös siitä, miten työ organisoidaan, jotta hoitoon pääsee. Hoitoon voi päästä lääkärille, sairaanhoitajalle, terveydenhoitajalle ja muille alan ammattilaisille. Moni kaipaa ja tarvitsee ensikontaktia lääkärin kanssa, mutta monissa kohdin riittävää jatkohoitoa voivat antaa muut ammattihenkilöt, joskus jopa vain teknologia.

Lukiessani eri paikkakuntien suunnitelmia sote-keskusten työnjaosta olen törmännyt ajatuksiin, ettei lähihoitajien työ olisi esimerkiksi tarpeeksi kokonaisvaltaista. Suunnitelmista on myös huokunut se, ettei huomata, miten hyvin lähihoitajien ammattitaito osuu juuri sote-keskusten työhön.

Hoitotilanteet voivat olla hyvin erilaisia. On tilanteita, joissa asiakasta palvelevat moniammatilliset tiimit ja tiimien tukena ovat erikoistason konsultaatiot ja digimaailma. Myös sosiaalipalvelut ovat saatavilla, mikä on tosi hyvä asia. Meillä on myös tavallisia vanhoja vaivoja hoitamaan tulleita asiakkaita.

Asiakas saattaa olla iäkkäämpi, hitaampi tai sitten maahanmuuttajataustainen, jonka suomen kieli tai muu kielitaito on huomattavan huono eikä tulkkia ole saatavilla. Tai asiakkaana on vanhempi, jolla on mukanaan sairas lapsi ja sisarus. Näitä esimerkkejä on paljon. Kuka näissä tilanteissa auttaa? Joku varmasti, mutta onko se kustannustehokasta?

Rahasta on aina puute, kustannustehokuutta ja vaikuttavuutta vaaditaan.

THL:n ylilääkäri Anu Niemi, joka on yksi hankkeen strateginen johtaja, on myös kiinnittänyt tähän huomiota. Hän kirjoitti osuvasti Yleislääkäri-lehdessä sote-keskus-ohjelmasta. Hänen viestinsä oli, että tarvitaan oikeaa osaamista, oikeaan aikaan, oikealle potilaalle. Lääkäreiden työhön on vuosien saatossa tullut tehtäviä, jotka muutkin voisivat tehdä, esimerkiksi lähihoitajat.

Itse ennen siellä töissä olleena yhdyn tuohon ajatukseen. Tein paljon ihan paperihommia, jolloin muille ammattilaisille jäi aikaa potilastyöhön, mutta myös ohjasin ja opastin potilaita monissa asioissa, poistin ompeleita tai aggraffeja, hoidin haavoja ja autoin tarvittaessa lääkäriä toimenpiteissä. Työni oli monipuolista, mutta myös lääkäreille ja muille ammattihenkilöille jäi paremmin aikaa hoitaa työnsä. On muistettava, että lähihoitajien työ on kustannustehokasta ja vaikuttavaa sote-keskuksissa.

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola