Ammattijärjestöt arvostelevat luonnosta kansalliseksi sisäilma- ja terveysohjelmaksi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on valmistellut Kansallisen sisäilma- ja terveys -ohjelman luonnosvaiheeseen. Ammattijärjestöjä ohjelmaluonnos ei tyydytä, vaan ne esittävät eriävän mielipiteensä luonnoksesta.
Vaikka Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelmaluonnos tunnistaa keskeiset sisäilmaongelmat ja asettaa hyvät tavoitteet valmistelulle, esitetyt keinot ongelman ratkaisemiseksi ovat kapea-alaisia. Lisäksi sisäilmasta oireileviin suhtaudutaan luonnoksessa väheksyvästi. Ohjelmaluonnoksessa ei myöskään ole otettu huomioon järjestöjen kannanottoja.
Laajan kuulemiskierroksen aikana järjestöt ovat vaatineet muun muassa, että sisäilma tunnustetaan sairastumisen syyksi ja että oireilun torjuntaan, hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseen sekä sosiaali- ja vakuutusturvan parantamiseen ryhdytään.
Puutteellisia tietoja
Järjestöt katsovat, että ohjelma jättää pois olennaisia tietoja ja sisältää useita nykyisen tutkimustiedon vastaisia kantoja. Ohjelmassa esimerkiksi todetaan näin: ”Suomessa altistuminen rakennusten kosteusvaurioille ja useimmille merkittäville sisäilman epäpuhtauksille onkin vähäisempää kuin Euroopassa keskimäärin.”
Tieto ei pidä paikkaansa, sillä Suomessa on vanhoissa ja huonokuntoisissa julkisissa rakennuksissa erityisen paljon sisäilman terveys- ja viihtyvyyshaittoja. Lisäksi uudisrakennuksissa on suunnitteluvirheiden ja rakentamisen laatupuutteiden vuoksi kosteus- ja homevaurioita.
Järjestöt ihmettelevät, miksi ohjelmaa tehtäessä ei ole käytetty lähteinä Suomessa tehtyjä tuoreita tutkimuksia.
Ohjelmaluonnoksessa on kuvattu sisäilma-asioiden kehitystä 1990-luvulta lähtien. Tänä aikana on ollut useita kampanjoita ja ohjelmia, mutta ongelmat eivät ole ratkenneet. Rakentaminen on edelleen puutteellista, sisäilmasta sairastuvat joutuvat työpaikkakyvyttömäksi eikä sairastuneiden sosiaali- ja vakuutusturva ole kunnossa.
Ohjelmaluonnoksen valmisteluun olisi pitänyt ottaa mukaan asiantuntijoita laajasti. Suomessa on aiemmin tehty suositus, jossa on huomioitu mm. rakennustekniikka, mikrobiologia ja kemia. Tämän Majvik II -suosituksena tunnetun suosituksen ajantasaistaminen olisi nopeuttanut asioiden eteenpäin viemistä.
Ohjelma vähättelee sisäilmasairastumista
Ohjelmassa käytetään termiä ’sisäilmasta oireileva’. Järjestöt esittävät yhteisenä kantanaan, että sisäilman epäpuhtauksien vuoksi myös sairastutaan ja että sairastumisia on liikaa.
Esimerkiksi ohjelmaluonnoksen johdannossa puhutaan sisäilmasairastuneita vähättelevästi: ”Sisäilman huonoon laatuun liittyvä vilkas keskustelu voi antaa vaikutelman, että rakennusten ongelmien määrä lisääntyy ja niitä vähätellään. Tilanteita saattavat pahentaa käyttäjien epätietoisuus ja epäluottamus.” Sisäilman huonosta laadusta, rakennusten kosteus- ja homevaurioiden terveysriskeistä ja epäpuhtauksista tulee antaa terveydenhuollolle ja väestölle asiallista tietoa.
Ohjelmaluonnosta korjattava
Ohjelmaluonnosta on korjattava. Kaikki tämän vetoomuksen allekirjoittaneet järjestöt ovat työssä mielellään mukana. Apuna on käytettävä järjestöjen aiemmin antamia lausuntoja Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmaan.
Yhteystiedot:
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, neuvottelupäällikkö Anne Kaitainen, puh. 040 837 2731, anne.kaitainen@juko.fi
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, työympäristötoimitsija Tuula Haavasoja, puh. 040 310 1245, tuula.haavasoja@jhl.fi
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty, työmarkkina-asiamies Marko Heikkinen, puh. 040 713 0150, marko.heikkinen@jytyliitto.fi
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, työelämäasiamies Riina Länsikallio, puh. 050 316 6446, riina.lansikallio@oaj.fi
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, työympäristöasiantuntija Eija Kemppainen, puh. 050 364 7480, eija.kemppainen@superliitto.fi
Tehy, työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä, puh. 040 596 9171, kaija.ojanpera@tehy.fi
THL: Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018–2028
 |  |  |  |  |  |