Työsuhteen perusteettomasta päättämisestä lähihoitajalle korvauksia lähes 15 000 euroa
Lähihoitaja työskenteli työnantajan palveluksessa määräaikaisissa työsuhteissa noin kolmen ja puolen vuoden ajan. Työsopimuksia hänellä oli tuona aikana yhteensä 21 kappaletta.
Lähihoitajan työsuhde päättyi elokuussa 2016. Asia riitautettiin, koska työnantaja ei suostunut vakinaistamaan lähihoitajaa.
Työnantaja tarjosi asian riitauttamisen jälkeen helmikuussa 2017 lähihoitajalle mahdollisuutta solmia takautuvasti työsopimus syyskuusta 2016 lukien. Palkkaa työnantaja ei olisi kuitenkaan maksanut kuin vasta työnteon aloittamisesta helmikuusta 2017 lähtien.
Ratkaisu olisi johtanut siihen, että lähihoitajalta olisi peritty väliin jääneeltä työttömyysajalta työttömyyskorvaukset takaisin, eikä työnantaja olisi maksanut vastaavalta ajalta palkkaa tai korvannut takaisinperittävää työttömyyskorvausta.
Lähihoitaja teki vastatarjouksen siitä, että työnantaja korvaisi hänelle työttömyyskorvauksen takaisinperittävää summaa vastaavan määrän ja työsuhde palautettaisi takautuvasti syyskuusta 2016 lukien. Työnantaja ei suostunut tähän, joten asiassa nostettiin kanne käräjäoikeuteen.
Käräjäoikeus katsoi, ettei kaikille lähihoitajan kanssa solmituille määräaikaisille työsopimuksille ollut perusteltua syytä, joten työsopimus oli tosiasiassa muodostunut toistaiseksi voimassa olevaksi. Myöskään pysyvän työvoimatarpeen vuoksi työnantajalla ei ollut oikeutta jatkaa lähihoitajan työsuhdetta määräaikaisena, vaan työsopimus oli muodostunut toistaiseksi voimassa olevaksi tätäkin kautta.
Käräjäoikeus totesi, että työnantajalla ei ollut perustetta päättää lähihoitajan työsopimusta. Työnantaja velvoitettiin maksamaan lähihoitajalle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä.
Työnantaja oli tuomioon tyytymätön ja haki valituslupaa hovioikeudesta. Hovioikeus ei kuitenkaan myöntänyt asiassa jatkokäsittelylupaa.
