Varhaiskasvatus koronan keskellä
Varhaiskasvatuksessa seurattiin viime keväänä mediasta, kun sote-aloille saatiin suojaimia, ja samalla pohdittiin, milloin varhaiskasvatuksen työntekijät huomioidaan maski- ja visiirihankinnoissa. Vaikka viime keväänä monissa paikoissa lapsimäärät laskivat eikä välttämättä koko lapsiryhmä ollut paikalla, tiedämme kuitenkin, että varhaiskasvatuksessa turvavälien pitäminen on haastavaa ellei jopa mahdotonta. Lapset tarvitsevat hoitopäivänsä aikana yksilöllisesti enemmän tai vähemmän syliä ja haleja. Kohdatakseen lapsen aidosti ja läsnäolevalla vuorovaikutuksella, on asetuttava fyysisesti lapsen tasolle.
Varhaiskasvatuksessa ruokailutilanteet ovat opetustilanteita ja tämä tarkoittaa käytännössä, että ryhmän kasvattajat ottavat maskin tai visiirin ruokailun ajaksi pois ja kasvattajien ruokailu tapahtuu pääsääntöisesti lapsiryhmässä lähellä lapsia. Tämä maskiton tuokio on alle 3-vuotiaiden ryhmässä enintään 12 lapsen ja yli 3-vuotiaiden ryhmässä enintään 21 lapsen sekä tiimikavereiden kanssa.
Kuka tahansa saattaa sairastua kesken päivän, niin myös lapset ja kuten tiedämme, varhaiskasvatuksessa ei jätetä lasta ilman valvontaa. Varhaiskasvatuksessa päivän aikana sairastuneen lapsen huoltajille soitetaan hakemaan lapsi kotiin sairastamaan. Kaikki huoltajat eivät kuitenkaan voi työnkuvansa vuoksi tehdä etätöitä varhaiskasvatusyksikön lähellä sijaitsevassa kodissaan eli aikaa soitosta lapsen hakemiseen saattaa mennä tuntikin. Kun varhaiskasvatusyksiköstä soitetaan huoltajille, joku ryhmän kasvattajista siirtyy, edelleen maski kasvoilla, toiseen tilaan sairastuneen lapsen kanssa odottamaan huoltajaa. Kun on tullut tieto, että koko ryhmän on altistunut covid-19-virukselle, altistuneen ryhmän kasvattajat odottavat, että jokainen lapsi on haettu kotiin. Kummassakin tilanteessa työntekijä samalla pohtii, onko päivän aikana tullut tilannetta, jolloin hän on todennäköisesti itse altistunut tartunnalle.
Varhaiskasvatusikäiset lapset eivät ole välttyneet koronaan liittyvien keskusteluiden kuulemiselta ja tämä on monilla lapsilla nostattanut huolta niin omista vanhemmista, isovanhemmista kuin muista lapselle tärkeistä aikuisista. Kun lapsi tulee kyyneleet silmissä kertomaan hoitopäivänsä aikana huolestaan hoitajalleen ja huolesta puhuessaan alkaa itkemään, varhaiskasvatuksen ammattilaiset lohduttavat lasta. Tällöin lasta halataan ja otetaan syliin, oli korona-aika tai ei. Varhaiskasvatuksen lastenhoitajat tietävät, kuinka tärkeää turvallisuuden tunne ja lohdutus on lapselle ja tämän kehitykselle.
Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä tilanteista, joissa varhaiskasvatuksen lastenhoitajat saattavat altistua covid-19-virukselle tai sen muuntoversioille päivittäin työssään.
Vaikka nyt on maskit ja visiirit saatu varhaiskasvatukseen ja toivottavasti niitä saadaan vaihtaa riittävän usein päivän aikana, monilla alueilla vallitseva koronatilanne on pahentunut ja muuntovirustartuntojen määrä on lisääntynyt. Ei ole tietoa, milloin riskiryhmiin kuulumattomat varhaiskasvatuksen lastenhoitajat pääsevät rokotuksiin. Kaikki nämä seikat yhteensä ovat omiaan aiheuttamaan ymmärrettävän suurta huolta varhaiskasvatuksen lastenhoitajien keskuudessa.
Me täällä SuPerissa tiedämme teidän varhaiskasvatuksen lastenhoitajien tekevän työtänne suurella sydämellä sekä rautaisella ammattitaidolla, eettisyyttä unohtamatta ja lasten etua ajatellen. Te lastenhoitajat itse ja me täällä liitossa tiedämme, kuinka arvokasta työtä te teette lasten ja perheiden eteen ja ansaitsette paljon enemmän kuin vain kiitospuheita ja siniseksi valaistuja rakennuksia. Me SuPerissa teemme kaiken voitavamme, jotta varhaiskasvatuksessakin saadaan asioita parempaan suuntaan.
Yhdessä me olemme enemmän.
Anna Lehtinen15.03.2021 12:22:02Hei! Tarkoitukseni tällä kommentilla on vain herättää keskustelua, en halua missään nimessä loukata ketään. Olen myös itse huolissani tästä varhaiskasvatuksen tilanteesta näin korona aikana. Mutta haluaisin herättää keskustelua henkilöistä jotka työskentelevät vaikeasti kehitysvammaisten parissa. Itse olen töissä koulussa mutta oppilaat ovat vaikeasti kehitysvammaisia lapsia/nuoria. Meillä on oikeastaan hyvin samanlaiset olosuhteet kuin tässä jutussa mainitussa varhaiskasvatuksessa. Oppilailtamme ei voi vaatia maskin/visiirin käyttöä. Myös turvavälejä on mahdotonta pitää työn luonne huomioiden. Työmme sisältää erittäin paljon perushoitoa.Henkilökunta käyttää maskia/visiiriä. Meidän on oltava lähellä oppilaitamme muuten on mahdotonta tehdä tätä työtä. Mutta kuitenkin hallituksen linjausten mukaisesti erityiskoulut saavat olla auki. Välillä vain tuntuu että meidät tätä työtä tekevää on unohdettu tässä keskustelussa. Siksi halusin jättää kommentin koska tuntuu että keskustelu pyörii hyvin paljon vain tiettyjen ryhmien ympärillä.Kiitos.