Uusi vuosi tuo haasteita johtamiselle

Muuttuva maailma asettaa yhä suurempia haasteita johtajuudelle. Kilpailukyvyn parantaminen on mitä suurimmassa määrin kiinni hyvästä johtajuudesta. Työurien pidentäminen ei onnistu ilman työpaikkoja, eikä myöskään ilman hyvää johtajuutta. ”Minä vaan haluan, että Suomi nousee”-asenne ei riitä, vaan siihen tarvitaan johtajuutta, jossa omalla esimerkillä näytetään mallia muille.

Myös tulossa olevien säästötoimien oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus ovat merkittäviä tekijöitä, joihin johtajuudella voidaan vaikuttaa. Nyt suunnitelmissa olevat säästötoimet vaikuttavat kohtuuttoman paljon pienituloisiin naisvaltaisiin aloihin. Kun emme hyväksy ns. pakkolakipakettia, se ei tarkoita sitä, että AY-liike olisi kaikkea muutosta vastaan, vaan vaadimme reilua, oikeudenmukaista johtamista!

Johtamisen keskeinen asia on vastuu ihmisistä, joiden elämään on valta vaikuttaa. Inhimillinen johtaminen, ihmisten innostaminen ja kuunteleminen, valmentajuus, tunnejohtajuus ja arvojohtajuus ovat tämän päivän johtajuutta. Itse puhun mielelläni mahdollistamisesta. Johtaja on mahdollistaja.

Kun kysyy nuorilta, mitä hyvä johtajuus on, se määritellään usein juuri suunnan näyttämisenä, arvojohtajuutena, ideoiden ja tekemisen mahdollistamisena. Johtajuuteen ei kuulu pelolla johtaminen, käskyttäminen eikä ”minä olen aina oikeassa”-asenne. Johtajalta odotetaan näkemyksellisyyttä, jämäkkyyttä ja myös nöyryyttä. Tämän ajan johtajuus vaatii myös hyviä viestintätaitoja.

Hyvään johtamiseen liitetään voimakkaasti oikeudenmukaisuus. Oikeudenmukaisuus rakentaa luottamusta. Luottamuksen menettäminen tapahtuu nopeasti. Sen saavuttaminen on hitaampaa eikä sitä saada vaatimalla. Läsnäolo, kiinnostus työntekijöiden osaamiseen ja myös erilaisten elämäntilanteiden ymmärtäminen luovat luottamusta. Myös yhteisten tavoitteiden asettaminen kuuluu hyvään johtamiseen. Kokemus siitä, että voi vaikuttaa omaa työtään koskeviin asioihin, on keskeinen työhyvinvointiin vaikuttava tekijä.

Työelämä muuttuu koko ajan, samoin myös työntekijöiden sitoutuminen työhön ja työpaikkaan. Vaikka työntekijän on päivitettävä osaamistaan ja valmistauduttava epävarmuuteen, ei myöskään työnantaja voi olla varma, että työntekijä kaikissa olosuhteissa sitoutuu työpaikkaan. Taantumasta huolimatta on muistettava, että on myös työpaikkoja tarjolla. Työnantaja joutuu kilpailemaan työntekijöistä.

Työelämässä on valitettavan paljon pelolla johtamista. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tämä näkyy edelleen. Sote-uudistus on mahdollisuus muuttaa myös johtamista vastaamaan enemmän tämän päivän tarpeita. Ihmiset ovat yksilöitä, organisaation ja koko yhteiskunnan osaamispääomaa. Lopulta ihmiset tekevät tuloksen. Kansalaisten osaaminen, kokemus ja motivaatio ovat tärkeitä voimavaroja yhteiskunnalle.

Sari Tirronen, KTM

Kommentit