Työntekijöiden ilmoitusvelvollisuus – muilla aloilla nostetaan malja, hoitoalalla rangaistaan!

Sosiaalihuoltolain mukainen ilmoitusvelvollisuus velvoittaa työntekijöitä ilmoittamaan havaitsemastaan epäkohdasta työpaikoilla. Ilmoitus tulee tehdä, jos havaitsee hoidon laadussa puutteita. Ilmoitus tehdään omalle esimiehelle ja esimiehen tulee ilmoittaa asiasta kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle virkamiehelle. Lain mukaan ilmoituksen tekijään ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena. Eikö kuulosta yksikertaiselta toimelta puuttua epäkohtiin?

Tämä laki on kuitenkin saanut hyvin erikoisia ilmiöitä työpaikoilla. Työntekijät joutuvat pohtimaan lain sisältöä ja sitä, mitkä asiat ovat sellaisia, joista kuuluisi tehdä ilmoitus. Lain sisällön avaaminen kuuluu työnantajalle. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet on sisällytettävä omavalvontasuunnitelmaan.

Monella työpaikalla on omavalvontasuunnitelman mukaan tarkat ohjeet ilmoituksen tekemisestä, mutta tämä asia jääkin sitten paperille. Toteutus ei kestä päivänvaloa. Ilmoitusten tekeminen jopa hiljaisesti kielletään tai sitä ei ”suositella”, koska eihän meillä ole ongelmia. Työntekijät joutuvat päivittäin valtavaan ristiriitaan lain ja käytännön välillä. Eikö meitä kuitenkin ole opetettu toimimaan lain mukaan? Vai päteekö tähänkin sanonta, että lait on tehty rikottaviksi.

Miksi tämä lain mukainen ilmoitusvelvollisuus on vaiettu asia hoitoalalla? Miksi työnantaja ei halua kuunnella työntekijöitä? Työnantaja on tässä asiassa etuoikeutettu, koska kuulee epäkohdasta ensimmäisenä ja pystyy korjaamaan epäkohdan. Ei tätä näin nähdä. Tämä laki on tuonut työntekijöiden arkeen äärimmäistä tuskaa ja ahdistusta, suurta ristiriitaa ja eettistä kuormaa. Nimittäin ne rohkeat työntekijät, jotka ovat tehneet lain mukaisen ilmoituksen epäkohdista, ovat saaneet työnantajan niskakarvat pystyyn. Työnantaja on ryhtynyt välittömästi vastatoimiin.

Työntekijät ovat joutuneet esim. puhutteluun, saaneet kirjallisia varoituksia, kohdanneet toimeentulon heikentämistä työtehtäviä ja työvuoroja muuttamalla. Lisäksi työntekijöitä syytetään työpaikan mustamaalaamisesta ja lojaliteettivelvoitteen rikkomisesta. Olen myös saanut tietooni, että työnantaja on syyttänyt työntekijää, jos yritys ei saa täytettyä kaikkia asiakaspaikkoja.

Olen pöyristynyt ja todella surullinen työntekijöiden puolesta. Ei tämän näin pitänyt mennä. Eivätkö työnantajat tiedä tai tunne lakia ja lain sisältöä?  Otan itse osasyyn niskoilleni ohjatessani työntekijöitä noudattamaan lakia. Mihin tämä maailma on menossa? Muilla aloilla nostetaan maljat ja juodaan kuohuvat, kun työntekijä huomaa epäkohdan. Muilla aloilla työntekijöitä kiitetään vuolaasti nopeasta reagoinnista ja epäkohtailmoituksen tekemisestä.

Hoitoalalla toimitaan päinvastoin ja rangaistaan työntekijää. Eikö tässä asiassa pitäisi ajatella asiakkaita – heitä, jotka kärsivät siitä, että palveluissa on puutteita? Niitä asiakkaita, jotka ovat heikoimmassa asemassa. Asia pitäisi nostaa julkiseen keskusteluun. Olen jo pitkään toivonut lain avaamista julkisuudessa. Kaikille pitäisi tuoda tiedoksi millaisen asian kanssa työntekijät tuskailevat päivittäin. Työntekijät ovat asiakkaiden asialla.

Elina Kiuru
Asiantuntija

• ilmoitusvelvollisuus
• omavalvontasuunnitelma

Kommentit