9.12.2020

Työaikalaki ja palautuminen

Hoitajan työssä moni varmasti miettii, miten jaksaa työssään eläkeikään saakka − tai edes seuraavaan lomaan asti. Hoitotyö on rankkaa paitsi fyysisesti myös henkisesti, siksi on erittäin tärkeä huolehtia työstä palautumisesta.

Kaikkia Suomessa työtä tekeviä koskeva työaikalaki uudistui tämän vuoden alussa. Lain säätäjän tarkoitus on suojella työntekijää muuttuvassa työelämässä: työtä ei saa tehdä kellon ympäri ja työntekijällä on oikeus vapaa-aikaan. Toisaalta työnantajalle halutaan tarjota mahdollisuus joustavaan työn suunnitteluun.

Moni superilainen on helpottunut siitä, että työvuorojen väliin kuuluu suunnitella vähintään 11 tunnin vapaa-aika. Vastakkaista mieltä ovat erityisesti he, joiden työvuorolistoihin on suunniteltu paljon yhden päivän vapaita.

Periaate siitä, että työvuoroihin on suunniteltava ensi sijassa yhtenäisiä vapaita, ei ole muuttunut mihinkään. Yhden päivän vapaa voi joskus olla ihan ok, mutta on tärkeää, että työvuorolistalla on riittävästi pitempiä vapaita. Huomio pitää siis kiinnittää hyvään työvuorosuunnitteluun (superlehti.fi).

Ihmisillä on erilaiset tarpeet ja arjen rutiinit. Meidän mielestämme olisi tärkeää ottaa työntekijät mukaan suunnittelemaan työvuoroja. Tästä kuulimme erinomaisen esimerkin SuPerin työsuojelupäivillä lokakuun alussa. Voit katsoa videotallenteen jäsensivuiltamme (vaatii kirjautumisen).

Juuri julkaistu suomalainen WOW-tutkimus (ttl.fi) osoitti, että 1−3 vrk kestävät lyhyet sairauspoissaolot ovat yleisempiä pitkien työaikojen, useiden peräkkäisten yövuorojen ja alle 11 tuntia kestäneiden lyhyiden vuorovälien jälkeen. Tutkimuksessa havaittiin, että tapaturmariski on kohonnut 12 tuntia ja sitä pitemmissä työvuoroissa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Voit lukea uutta tutkimustietoa vuorotyön terveysvaikutuksista ja tutkijoiden päivittämistä uusista vuorotyön suosituksista yötyöhön liittyen.

SuPeriin tulleiden yhteydenottojen perusteella hyvän työvuorosuunnittelun esteenä on usein riittämätön henkilöstömitoitus. Hyvällä työvuorosuunnittelulla ja riittävällä henkilöstömitoituksella voidaan edistää hoitajien työssäjaksamista ja hyvää palveluiden laatua.

Kun kysyimme superilaisilta oman jaksamisen tukemisesta korona-aikana, esiin nousivat erityisesti luonto, liikunta ja läheiset. Ja näinhän se onkin, työn vastakohta ei ole pelkästään fyysinen lepo. Riittävän unen lisäksi tarvitaan mielekästä tekemistä, mikä vie ajatukset pois työstä. Myös työpäivän oheen olisi hyvä saada pieniä palauttavia hetkiä eli niin sanottuja mikrotaukoja (superlehti.fi).

 

Kommentit

Kaisu Karppinen14.04.2021 20:59:21Reilu vuosi on menty ns.ergonimista työvuoro listaa.Ollaan paljon väsyneempiä oltu.Monesti vapaalle iltavuorosta.Yksittäinen VP ja siitä heti aamuun.Monta vuoroa esim aamuja tai iltoja peräkkäin saattaa olla 6.Vaikka toive koneella on ei vaikuta käytännössä.Viikolla saattaa olla ns.ylimääräisiä hoitajia mutta viikonloppuna vähän.Todella fyysistä työtä tehdään kotihoidossa jossa ei ole asiakas mitoitusta.Nuoret lähtee opiskelemaan tai hakeutuvat laitoksiin töihin jossa normi tahti.Mitenkähän näihin asioihin saisi avun??

Hannele Hyvönen16.12.2020 10:45:26Kiitos Eija, kirjoitat tärkeästä aiheesta. TYöntekijöiden oikeudesta suunnitella työvuoronsa niin, että terveys ja vapaa-aika toteutuisi kunnolla on todella haastavaa tällä hetkellä, koska henkilöstöpula on niin suuri.Työaikalakia monikaan työnantaja ei noudata ja sen vuoksi jokaisen meistä tulee omalta osalta yrittää vaikuttaa työnantajiin.

Riitta10.12.2020 08:14:55Hei. Olen sanonut että turha puhua työssä jaksamisesta ja poissa oloista Ellei puututa siihen että vuorossa on oikea työntekijä määrä.Ei sitä kolmatta oteta pois , siirtämällä toiseen yksikköön. Moni puhuu irtisanomisen mahdollisuudesta.

Lähetä kommentti