Suomen kilpailukyvyn paraneminen on kiinni johtajuudesta

Suomalaisen työelämän rakentaminen tuntuu välillä olevan hukassa. Paine lisätä tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kova. Keinoja haetaan usein kiristämällä työntekijöiden tilannetta. Katse tuntuu olevan vaikea kääntää johtamiseen ja päätöksentekoon.

Puheet tarpeesta pidentää työaikoja ovat yksi esimerkki tästä. Moni työ on tänä päivänä luonteeltaan sellaista, jossa työssäoloaika ei suoraan vaikuta työn tulokseen ja tuottavuuteen. Helposti käy päinvastoin: jos työaikoja pidennetään, tehokkuus vähenee ja työntekjöiden jaksaminen on koetuksella. Seurauksena tästä ovat mahdollisesti pitkät sairauslomat. Riittävät lepotauot ja riittävä aika työn ja perhe-elämän sekä oman ajan yhteensovittamiselle ovat jaksamisen edellytyksiä.

Työpaikan omaavilla on työtä usein todella paljon. Monen mielestä liikaa, jotta ehtisi tehdä sen hyvin ja niin, että olisi työpäivän jälkeen tyytyväinen. Jatkuva riittämättömyyden tunne on monen työntekijän seuralainen. Lisäämällä syyllisyyttä siitä, että pitäisi tehdä vielä enemmän ja tehokkaammin, ei lisätä ihmisten hyvinvointia, motivaatiota ja jaksamista. Moni taas on työelämän ulkopuolella ilman omaa syytään.

Lyhyet työurat johtuvat ainakin osittain siitä, että osa työnantajista ei edelleenkään koe iäkkäämpiä houkuttelevina työntekijöinä. Moni jatkaisi mielellään työuraansa pidempään, mutta osa työnantajista on vähentänyt henkilöstöä ikääntyneimmästä päästä. Yhtälö on mahdoton. Hoitoalalla tilanne on usein toinen: työurat ovat jo pitkiä ja työ on fyysisesti raskasta. Tulisi kiinnittää huomiota työkykyä ylläpitävään toimintaan ja työhyvinvointiin.

Johtaminen on vaikea laji. Kaikista oman alansa asiantuntijoista ei ole ihmisten johtamiseen. Tiukoilla otteilla ja käskyttämisellä ei ihmisistä saada yhtään enempää irti, päinvastoin. Suomalainen työntekijä on jo nyt hyvin tunnollinen ja tulee usein sairaanakin töihin. Ennemminkin tulisi kannustaa siihen, että ihmiset huolehtisivat enemmän myös itsestään ja omasta jaksamisestaan. Johtamistyylinä ihmisten motivointi hyviin suorituksiin kantaa pitkälle ja rakentaa tervettä työelämää.

Jo kauan on puhuttu asiakaslähtöisyydestä yhtä lailla sosiaali- ja terveydenhuollossa kuin muuallakin. Jotta työntekijät voivat toimia asiakaslähtöisesti, on myös työyhteisön hyvinvoinnista pidettävä huolta. Työnantaja ei saa motivoitua työntekijöitä toimimaan asiakkaan parhaaksi, jos työntekijöillä itsellään ei ole mahdollisuutta samaan kokemukseen omalla työpaikallaan.  Myös työyhteisön sisällä on toimittava asiakaslähtöisesti. On vaikea antaa eteenpäin jotakin, mistä itse jää paitsi. Oman kokemuksen voima on valtava.

Suomalaiseen johtamiseen kaivataan toinen toistensa kunnioitusta ja arvostusta sekä erilaisuuden hyväksymistä. On osattava ottaa käyttöön jokaisen yksilön osaaminen ja voimavarat, elämänkokemus ja vahvuudet.  Hyvinvoiva ihminen, joka saa arvostusta, tekee työnsä hyvin, sitoutuneesti, ideoiden ja tuottavasti. Työelämän kehittäminen on ennen kaikkea haaste johtajuudelle. Siitä on osattava ja uskallettava ottaa koppi.

Suomen kilpailukyvyn tervehtyminen on kiinni johtajuudesta.

Sari Tirronen
Tiedotuspäällikkö, KTM
 
 

Kommentit