Näyttöön perustuva toiminta (NPT) SuPerin tavoitteena
NPT:ssä on kysymys potilaan oikeudesta parhaaseen mahdolliseen hoitoon.
Näyttöön perustuvan hoitotyön voidaan katsoa alkaneen jo 1800-luvun alkupuolella. Firenzessä, toukokuussa 1820 syntynyt Florence Nightingale (1820 – 1910) tunnetaan paitsi sairaanhoidon ja terveydenhuollon uudistajana, myös sotilaiden sairaanhoidon, sairaalaolojen ja avosairaanhoidon kehittäjänä sekä pätevänä tilastollisen tutkimuksen uranuurtajana. Krimin sodan aikana 1854 hän teki kaavioita kuvaamaan kuolleisuutta sairaaloissa. Tämän johdosta sotavammojen ja tarttuvien tautien aiheuttamat miehistötappiot vähenivät englantilaisten joukkojen keskuudessa aivan ratkaisevasti. Nightingale tunnetaan lisäksi armeijan lääkintäkoulun perustajana sekä hänen kirjoittamastaan teoksesta "Notes on Hospitals" (Huomioita sairaaloista).
Tänä päivänä, puhuttaessa näyttöön perustuvasta hoitotyöstä tai hyvistä käytännöistä, on 1990-luvulta lähtien vakiintunut käsite Näyttöön perustuva toiminta (NPT, Evidence-based practice). Käytännössä se tarkoittaa parhaan, saatavilla olevan, ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä asiakkaan /potilaan hoidossa sekä hänen läheistensä huomioimisessa (terveyden edistäminen). Näyttöön perustuvan toiminnan tavoitteena on vastata hoidon tarpeeseen käyttäen vaikuttaviksi tunnistettuja menetelmiä ja hoitokäytäntöjä. Käytetyimpiä näyttöön perustuvia suosituksia ovat Käypä hoito-suositukset ja hoitotyön suositukset.
Lähi- ja perushoitajat joutuvat työssään tekemään erilaisia päätöksiä päivittäin. Näyttöön perustuva päätöksenteko tarkoittaa sitä, että päätöksenteon yhteydessä hyödynnetään työntekijän kokemustietoa, tietoa toimintaympäristöstä ja resursseista sekä potilaalta ja asiakkaalta itseltään tai hänen läheiseltään saatua tietoa hänen elämäntilanteestaan ja resursseistaan. Voidaan siis sanoa, että näyttöön perustuva toiminta ei ole viimeisimmän tutkimustiedon ”keittokirjamaista” noudattamista, vaan kuhunkin tilanteeseen yksilöllisesti sovellettua toimintaa. Yksinkertaisimmillaan siinä on kysymys potilaan oikeudesta parhaaseen mahdolliseen hoitoon.
Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että näyttöön perustuva toiminta pitäisi ottaa laajemmin mukaan sosiaali- ja terveysalan koulutukseen. Myös SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on huomioinut tämän. Hän haluaisi parantaa lähi- ja perushoitajien näyttöön perustuvia valmiuksia, saada näyttöön perustuva hoitotyö mukaan lähihoitajakoulutukseen ja tehdä näin paremmin tunnetuksi lähi- ja perushoitajien hoitotyön asiantuntijuus. Olen aloittanut syksyllä 2013 kahdessa oppilaitoksessa, Luksiassa Lohjalla ja Variassa Vantaalla, näyttöön perustuvan toiminnan opetuksen. Tavoitteena on kehittää hyviä käytäntöjä opiskelijatyönä asiakas /potilashoidossa lähi- ja perushoitajien keskeisillä osaamisalueilla. Valmiita opiskelijatöitä on tarkoitus julkaista ja viedä hyviksi käytännöiksi työelämään. Ensimmäiset tulokset saadaan tämän kevään aikana, kun opiskelijat palaavat työssäoppimisjaksoilta.
Elina Ottela
Asiantuntija