Muuttuva työelämä edellyttää muutosta ajattelutavassa

Kohua ja kriisiä yksi toisensa perään. Ratkaisua ei tunnu löytyvän ja samaan aikaan tilanteestä kärsivät niin työntekijät kuin asiakkaatkin. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusala eivät ole tuottoisaa bisnestä, joten tuotto yrityksille on riivitty hoitajien selkänahoista ja asiakkaiden inhimillisestä kärsimyksestä. Työntekijäpula vaivaa sekä yksityistä että kunnallista sektoria. Työnantajat kuorossa kertovat, ettei sijaisia saada ja vajaalla mennään. Tämä ei tosin poista työnantajan vastuuta vastata riittävästä henkilöstömäärästä. On katsottava asiaa eri perspektiivistä ja etsittävä ajanmukaisia ratkaisuja.

Jos jotain bisnesmaailmasta sote- ja kasvatusaloille halutaan tuoda, niin se on toimitusjohtajana teknologian parissa työskennelleen Vineet Nayarin ajatusmalli ”Employees first, customers second”, joka on vapaasti käännettynä työntekijät ensin, asiakkaat sitten. Ilmaisu itsessään on raju ja provosoiva, etenkin sote- ja kasvatusalojen näkökulmasta, mutta näkemys pehmentyy siihen tarkemmin tutustuessa.

Arvot työelämässä, etenkin nuorten osalta, ovat muuttuneet. Työn merkityksellisyyden ja vapaa-ajan arvostaminen ovat korostuneet. Työn halutaan olevan paitsi merkityksellistä, sitä on voitava tehdä eettisesti kestävällä tavalla. Vapaa-ajan arvostuksen korostuminen näkyy esimerkiksi siitä, että ylitöitä ei niin mielellään tehdä ja opiskeluaikanakin halutaan pitää kesälomaa. Työntekijöiden rekrytointiin ei siis riitä enää vain ilmoitus paikallislehdessä.

Työntekijät ensin -ajattelun ydin on palvelun laadun parantaminen panostamalla työntekijöihin. Tällä hetkellä kilpaillaan siitä kuka tuottaa palvelun halvimmalla, kun todellisuudessa pitäisi kilpailla siitä, kenellä on Suomen paras työpaikka. Esimiehen tulee luottaa työntekijöiden osaamiseen sekä innostaa, rohkaista ja toimia mahdollistajana. Työntekijöitä tulee kannustaa tekemään työpaikoilla sitä mitä he haluavat tehdä eikä sitä mitä johto haluaa heidän tekevän. Työntekijät ovat työnsä asiantuntijoita ja tietävät kyllä, miten työtä tulee tehdä, jotta laatu on hyvää. Ratkaisevaa on siis luottamus.

Mitä siitä seuraa, kun työntekijöihin luotetaan ja heidän yksilöllistä osaamistaan arvostetaan työnantajan taholta? Palvelun laatu sekä työhyvinvointi paranevat. Ajattelutavassa asiakkaat laitetaan toiselle sijalle, mutta todellisuudessa myös he ovat voittajia. Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilökunta tuottaa hyvälaatuista palvelu asiakkaille. Hyvinvoivissa työyhteisöissä työntekijöiden vaihtuvuus ja poissaolot ovat vähäisiä. Poissaoloja ja vaihtuvuutta on myös niissä hyvinvoivissa työyhteisöissä, jopa siinä Suomen parhaassa. Hyviin työpaikkoihin löytyy työntekijöitä ja sijaisia. Työnantajan ei tarvitse uskotella itselleen ja muille, etteikö saisi työntekijöitä.

Työntekijät ensin -ajattelutavan muutos ei vaadi suuria taloudellisia panostuksia tai tyhy-päiviä pallomerien ja pomppulinnojen kanssa. Kyse on luottamuksesta ja arvostuksesta. Työntekijät ovat arvokkainta mitä työnantajalla on. Laadukasta työtä syntyy hyvinvoivien työntekijöiden sekä asiakkaiden kohtaamisista.

Saija Vähäkuopus
Asiantuntija
SuPer

• hoitajapula
• Työhyvinvointi
• osaamisen käyttö

Kommentit