Miten sinun työpaikallasi voidaan?

Vietämme työpaikalla suuren osan valveillaoloajastamme, jopa suurimman osan energisestä osasta vuorokautta. Työpäivä vaikuttaa myös siihen, millaiseksi muu aika muodostuu. Ei ole yhdentekevää, millainen työyhteisömme on.

Johtamisella on keskeinen merkitys työyhteisön hyvinvointiin. Johtaja näyttää omalla esimerkillään muille hyväksyttävää toiminnan mallia. Jos esimies käyttäytyy epäkunnioittavasti työyhteisössä, viestii hän käyttäytymisellään muille, että sellainen käytös on sallittua. Heikoimmat seuraavat huonoa johtajaa ja ”saavat oikeutuksen” huonolle käytökselleen. Hyvä johtaja vuorostaan laittaa hyvän kiertämään. Tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus, kunnioitus, arvostus, suvaitsevaisuus, ystävällisyys ja huomaavaisuus ovat asioita, jotka siirtyvät helposti myös muiden toimintaan johtajan niitä osoittaessa.

Suomalaista työelämää vaivaa iso ongelma, joka tuntuu vain pahenevan. Työntekijän tulisi tänä päivänä ymmärtää olevansa arvokas vain suorituksensa kautta. Erityisesti tämä ajattelu on korostunut hallituksen markkinoidessa säästötoimiaan. Näinhän sen ei tulisi missään nimessä olla.

On oltava turvallista käydä tiukkaakin keskustelua, jossa kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi. On voitava luottaa siihen, että yhdessä etsitään ratkaisuja.

Teologi, terapeutti ja kirjailija Tommy Hellsten kirjoittaa ja puhuu ihmisyyden merkityksestä työelämässä. Työpaikalla ja työelämässä on saatava olla ihminen. Työntekijä ei edusta vain suoritusta. ”On korkea aika nostaa ihminen itse suoritustaan tärkeämmäksi. Tämän tulee näkyä myös johtamisessa ja esimiestyössä. Painopisteen ja osaamisen on siirryttävä suorituksen johtamisesta ihmisen johtamiseen ja ihmisen kohtaamiseen.” (Tommy Hellstenin kolumni 9.5.2016, hyvejohtajuus.fi)

Keskusteleminen on yksi keskeinen kohtaamisen tapa. Sille on oltava aito mahdollisuus työyhteisössä. Kuinka luoda avoin keskustelukulttuuri, sellainen, jossa kaikki tulevat kuulluiksi ja nähdyiksi omana itsenään? Silloin ei tarvitse arvuutella eikä luulla muiden ajatuksia ja tarkoitusperiä, vaan voi kysyä suoraan tai antaa suoraa palautetta tahdikkaasti. Silloin voi luottaa, että myös muut viestivät reilusti ja toisia kunnioittaen. On oltava turvallista käydä tiukkaakin keskustelua, jossa kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi. On voitava luottaa siihen, että yhdessä etsitään ratkaisuja. Syyllisten etsiminen ei ole rakentavaa eikä luo luottamusta.  Työyhteisöstä tulee kypsymättömien aikuisten hiekkalaatikko. Työyhteisö, jossa vallitsee puhumattomuus ja pelko, ei ole terve työyhteisö. Ihmisiä ei voi eikä saa vaientaa.

Meillä kaikilla on oma temperamenttimme, joka luo pohjan tavalle kommunikoida muiden kanssa. Myös lapsuuden perhe vaikuttaa siihen, minkälaiseen kommunikointiin olemme tottuneet. Oman viestinnän sopeuttaminen eri tilanteisiin ja ihmisiin on taitolaji, joka kehittyy elämänkokemuksen myötä. Myös empatiakyky ja -halu ovat tässä taidossa keskeisiä. Olemme työpaikalla ensisijaisesti ihmisinä, omina persoonina.

Hyvää työyhteisöä rakennetaan myös kiitoksin! Myönteinen palaute jää valitettavan usein sanomatta, vaikka sen rakentava voima on valtava. Kiitoksen hyvää ketjua kannattaa jatkaa!

Sari Tirronen

• Työhyvinvointi
• Esimies
• Johtaminen

Kommentit