Leikaten ja repien
Ammatillinen koulutus liikkeessä -tapahtuma ammatillisen koulutuksen puolesta järjestettiin 22.8.2016 eri puolilla Suomea ammatillisissa oppilaitoksissa. Stadin ammattiopiston Vilppulantien toimipisteellä opiskelijat ja opettajat leikkasivat yhdessä matonkuteita. Liityimme SuPerin toimistolta mukaan näihin leikkauksiin.
Stadin ammattiopistolla purettiin koulutusleikkausten aiheuttamaa turhautumista raivokkaasti repimällä.
Matonkuteiden leikkaaminen symboloi ammatillisesta koulutuksesta tehtäviä leikkauksia, mutta leikkaaminen ei anna oikeaa kuvaa matonkuteiden valmistuksesta, tai ammatillisen koulutuksen reformista. Alkuun tehdään toki saksilla pikku viilto, mutta matonkuteet syntyvät repimällä. Stadin ammattiopistolla purettiin koulutusleikkausten aiheuttamaa turhautumista raivokkaasti repimällä.
Vertauskuva on jäätävä. Ammatillisesta koulutuksesta leikataan, vaikka vastikäänkin leikattiin, ja sitten leikataan vähän lisää. Eikä nytkään leikata hallitusti siisteillä ja puhtailla viiloilla, vaan koulutuksessa tarvittavaa rahoitusta revitään pois hallitsemattomasti, ikään kuin raivon vallassa oleva teurastaja olisi hoitamassa operaatiota. Rahoituksen repiminen ammatillisesta koulutuksesta on traumaattinen toimenpide, josta emme välttämättä toivu koskaan.
Kyse ei ole pelkästään siitä, että heittämällä säästetään muutama sata miljoona tehostamalla opetusmenetelmiä ja siirtämällä oppimista työelämään. Opiskelupaikkoja ja opetustunteja vähennetään nimittäin samalla kun työelämän edellytyksiä huolehtia opetuksesta ja ohjauksesta heikennetään. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto on eniten suoritettu ammatillinen perustutkinto. Tämän tutkinnon suorittaneita tarvitaan paljon jatkossakin kun väestö vanhenee.
Säästöjä ei siis voida toteuttaa vähentämällä opiskelupaikkoja. Opetustunteja joudutaan siis vähentämään entisestään, ja työpaikalla oppiminen tapahtuu aiempaa heikommalta pohjalta. Sosiaali- ja terveysalalla on jo nyt pula työntekijöistä ja samalla on kuitenkin tarve vähentää henkilöstökustannuksia. Hoitajia vähennetään samalla kun hoitajille lisätään opetustyötä ja kaikki paitsi päättäjät näkevät että katastrofin ainekset ovat nyt kasassa. Ammatilliseen koulutukseen + sosiaali-, terveys- ja kasvatusalaan kohdistuvien leikkausten vaikutukset kertaantuvat ja kohdistuvat opiskelijoiden, työntekijöiden ja opettajien lisäksi sairaisiin, vanhoihin ja lapsiin. Siis samoihin ihmisiin joilta jo viedään muiden päätösten kautta mahdollisimman paljon.
Ikään kuin koulutus ja ammattitaito olisivat loppuun kulunut vanha rätti, jolle ei ole enää käyttöä.
Ammatillinen koulutus liikkeelle -tempauksessa revityt matonkuteet toimitetaan kierrätyskeskukseen, missä niistä kudotaan mattoja oppilaitoksen yhteisiin tiloihin. Räsymatot ovat kauniita, ympäristöystävällisiä ja käytännöllisiä. Ne antavat vanhalle uuden elämän.
Sen sijaan koulutuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä kasvatuksesta kokonaisvaltaisesti ja joka päästä revityt resurssit ovat lopulta hoitajien, opettajien ja opiskelijoiden selkänahasta revittyjä. Laadusta, eli asiakkaiden ja potilaiden terveydestä ja turvallisuudesta, joudutaan repimään sitten kun selkänahkaa ei enää ole ja se on jo nyt katoava voimavara sekä työpaikoilla että oppilaitoksissa.
Ikään kuin koulutus ja ammattitaito olisivat loppuun kulunut vanha rätti, jolle ei ole enää käyttöä. Meneillään olevista leikkauksista ei saada hyvälläkään tahdolla kaunista ja käyttökelpoista vaan lopputuloksena on korkeintaan nopeasti loppuun kuluva kynnysmatto.
Hoitajat, opettajat ja opiskelijat antavat päivästä toiseen ja väsymättä kaikkensa tämän maan tulevaisuudelle. Päättäjät ottavat yhtä intohimoisesti siitä pois. Kohta ei olekaan enää mistä repiä.
