Blogi: Lapsen turvallinen lääkehoito?

Olen tavannut paljon vanhempia, äitejä ja isiä sekä ammattiosastoissa toimivia aktiiveja viimeisen vuoden aikana. Olen kuullut riipaisevia kertomuksia siitä, miten huonosti turvallinen lääkehoito toteutuu maamme päiväkodeissa. Toki on paljon varhaiskasvatuksen yksiköitä, joissa lääkehoito toteutetaan hienosti ja suunnitelmallisesti. Mutta sitten tulee vastaan niitä ääripäitä.

Lapsimessuilla tapasin yksinhuoltaja äidin, joka tuli kysymään miksei hänen lapselleen annettu päiväkodissa lääkärin määräämää tarvittaessa annettavaa kipulääkettä. Lapsi kärsi äidin kertoman mukaan kivuista päivän mittaan, mutta päiväkodin johtaja oli tehnyt päätöksen. Ei lääkitä. Tai sitten kuulen, että päiväkoti on ulkoistanut lääkehoidon täysin vanhemmille, soittamalla vanhemman kesken päivän töistään antamaan lääkärin määräämän lapsen tarvitseman lääkkeen.

YK.n Lapsen oikeuksien sopimus, kohta 24.
”Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa.”

Miksi tätä perusoikeutta ei oteta vakavasti? Jos lapsella on lääkärin määräämä lääkitys, jota hän hoitopäivän aikana tarvitsee, hänen oikeutensa on saada lääke. Varhaiskasvatuksessa työskentelee runsain määrin terveydenhuollon ammattihenkilöitä, lähihoitajia, jotka koulutuksensa suoman pätevyyden turvin voivat osaamisen varmistamisen jälkeen olla vastuussa lapsen lääkehoidosta. Minusta on outoa, ettei tämä asia kohtaa käytännön kanssa eli tarvetta on ja osaamista riittää, miksi homma ei toimi?

Terveydenhuoltolaki velvoittaa, että perusterveydenhuolto järjestää potilaan hoidon yhteistyössä sosiaalihuollon ja muiden toimijoiden, kuten varhaiskasvatuksen kanssa. Epäilen, että varhaiskasvatuksen kentällä toimiville pääasiassa pedagogisen koulutuksen saaneille johtajille sana potilas on liikaa. Varhaiskasvatus ja potilas sanoina eivät sovi yhteen. 

Varhaiskasvatuksen pedagogisiin opintoihin yliopistoissa eikä enemmistössä ammattikorkeakouluistakaan kuulu lainkaan lääkehoitoa saati potilaita. Asian vakavuutta ei tunnisteta.

Yli 20 %:lla lapsista on ainakin yksi pitkäaikaissairaus. Monien muiden teollisuusmaiden tavoin lasten ja nuorten psykososiaalisen terveyden ongelmat ovat myös Suomessa kasvamassa. Tutkimusta ja hoitoa vaativia psyykkisiä häiriöitä on ainakin 10 %:lla lapsista ja 15 %:lla nuorista.

Lasten ja nuorten psykososiaalisen terveyden ongelmat ovat kasvamassa ja astma, allergiat ja yleistyvät. Nuoruustyypin eli tyypin 1 diabetes on tyypillinen tällainen nopeasti lisääntyvä sairaus: tauti kehittyy yhdelle lapselle 120:stä jossain vaiheessa ennen 15 vuoden ikää. Näihin ja moniin muihin pitkäaikaisiin sairauksiin voi liittyä suoraan taudista tai sen hoidosta päiväkodissa tai koulussa aiheutuvia käytännön ongelmia, jotka vaativat erityisosaamista. Huolimatta hyvästä perushoidosta monilla pitkäaikaissairailla lapsilla esiintyy lisäksi itsetunnon ongelmia ja masentuneisuutta muita lapsia yleisemmin.

Näitä faktoja ei sovi vähätellä. Lapsen oikeus turvalliseen lääkehoitoon on toteuduttava.
 

Kommentit