Koulutuksella ja osaamisella on merkitystä

Suomi on ollut tunnettu hyvästä koulutustasosta ja osaamisesta. Näyttää kuitenkin siltä, että tästä ollaan hiljalleen luopumassa.

Sote-sektorilla on paljon hoitoalalle kouluttamatonta työvoimaa erityisesti vanhustenhoidossa. Jo pitkään on ollut vallalla virheellinen käsitys, että kuka tahansa voi hoitaa vanhuksia. Asia ei tietenkään ole näin, vaan vanhustenhoito vaatii erityistä osaamista, jota esimerkiksi lähihoitajilla on.

Myös avustavalle henkilökunnalle on tarvetta, mutta ongelma on, että sillä korvataan koulutettuja hoitajia. Alaa ollaan viemässä ja jättämässä entistä voimakkaammin matalapalkka-alaksi ja perustellaan kouluttamattomien palkkaamista sillä, ettei koulutettuja työntekijöitä saada riittävästi.

SuPer on varoittanut tilanteesta jo vuosia ja jopa vuosikymmeniä. Kun palkka on pieni ja työolot heikot, työntekijät siirtyvät muille aloille heti kun siellä avautuu työpaikkoja. Monikaan ei halua vaarantaa terveyttään työn vuoksi. Liian suuri kuormittavuus on erittäin suuri epäkohta alalla. Tilanteeseen olisi voitu vaikuttaa ajoissa, jos siihen olisi ollut halua. Suunta on nyt erittäin huono ja sen kääntäminen välttämätöntä, jos halutaan noudattaa perustuslakia.

Jotkut asiantuntijat ovat sanoneet, ettei Suomea vaivaavaan työvoimapulaan voida vaikuttaa palkoilla. Ilman muuta palkalla on suuri merkitys. Jos palkat ovat heikot, ihmiset hakeutuvat muille sektoreille ja maan rajojen ulkopuolelle parempien työehtojen ja työolojen perässä. Palkalla on aina kilpailtu ja tullaan kilpailemaan.

Koulutusta ja osaamista tulisi jatkossakin arvostaa. Suomen kilpailukyky perustuu osaamiselle. Lisäksi koulutuksella on monta muutakin keskeistä merkitystä. Se on ainoa keino torjua syrjäytymistä. Koulutus antaa mahdollisuuden tarjota osaamistaan työmarkkinoilla ja mahdollisuuden myös jatkokouluttautumiselle. Koulutuspolkujen tulisi kehittää osaamista ja tarjota enemmän työllistymismahdollisuuksia.

Koulutus ja hyvä yleissivistys ovat myös yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeitä. Silloin on helpompi arvioida eri kanavista tulevia viestejä ja ohittaa vääränlaiseen vaikuttamiseen pyrkivät yritykset. On myös paremmat tiedot arvioida, minkälaisia viestejä kannattaa itse jakaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Myös vaalien alla on tärkeää arvioida, ovatko ehdokkaiden lupaukset täyttyneet tai täytettävissä ja ovatko heidän edustamansa arvot rakentavia. Suomessa hyvä koulutaso turvaa sen, että meihin ei ole niin helppo vaikuttaa emmekä lähtökohtaisesti ole ”helposti vietävissä”. Osaamme kyseenalaistaa.

Koulutuksen arvostaminen on työhyvinvoinnin kannalta keskeinen tekijä. Jokainen meistä on työyhteisössä oman alansa asiantuntija, joka haluaa, että hänen osaamistaan arvostetaan. ”Joka alan asiantuntijat”, jotka kuvittelevat osaavansa kaikki asiat paremmin kuin muut, syövät kaikkien jaksamista. Kun luotetaan muiden osaamiseen ja kunnioitetaan sitä, voidaan itsekin keskittyä oman osaamisen kehittämiseen.

Osaamista kannattaa päivittää ja kehittää jatkuvasti. Työnantajalla on keskeinen rooli sen mahdollistamisessa. Työyhteisö hyötyy aina uusista ajatuksista.

Työuria pidennetään varmasti myös jatkossa. Usealla on montakin työuraa eri aloilla elämän aikana. Kaikkea osaamista tulisi arvostaa ja hyödyntää, myös muilla aloilla hankittua. Samalla tulisi arvostaa nykyistä enemmän myös ikääntyvien kokemusta ja osaamista.

Hyödyntämätöntä tieto- ja kokemuspääomaa on työmarkkinoilla ja sen ulkopuolella vaikka kuinka paljon. Niiden käyttöön ottaminen parantaa kilpailukykyä, turvallisuutta, suvaitsevaisuutta ja hyvinvointia.

Tiedotuspäällikkö
Sari Tirronen

Kommentit