Kotihoidon ongelmat eivät ratkea kikkailemalla

Tämän pian satavuotiaan Suomen kodeissa hoidetaan entistä huonokuntoisempia, monisairaita kansalaisia. Kotihoidon asiakkaaksi kansalainen pääsee yhä vain korkeammilla kriteereillä. Jotta kotihoidon palvelunpiiriin päässeen kansalaisen tarpeisiin voidaan vastata laadukkaasti ja turvallisesti, tarvitaan ammattilaisia.

Usein on niin, että kotihoidon ammattilainen on ainoa, joka tuon kansalaisen luona käy. Hänellä on oltava rautainen ammattitaito vastatakseen monenlaisiin tarpeisiin ja arvioidakseen jokaisella käynnillä pärjääkö kansalainen kotona. Yhä useammin ammattilainen on sitä mieltä, että ei. Tehostetun palveluasumisen kriteeristö on toista mieltä ja kansalainen jatkaa sinnittelyä neljän seinän sisällä. Ammattilainen sulkee kansalaisen kotioven takanaan raskain sydämin.

Kotihoidon ammattilainen painii huonon omantunnon kanssa. Heitä ei ole tarpeeksi vastaamaan kansalaisen tarpeisiin. Kansalaiselle laadittu hoito- ja palvelusuunnitelma on syntynyt tarpeesta. Lait kansalaisen oikeuksista rummuttavat hyvästä hoidosta ja laadusta. Sanonta ”Lait on tehty rikottaviksi” pätee kotihoidossa. Tämä ei johdu ammattilaisesta, vaan siitä, ettei hänelle anneta mahdollisuutta noudattaa lakia.

Ammattilainen yrittää olla kuuliainen jättämällä ruokatauon pitämättä ja juomalla mahdollisimman vähän, ettei aikaa mene vessan etsimiseen. Kun seuraavaan työvuoroon ei saadakaan sijaista ja ammattilainen tekee kaksi työvuoroa peräkkäin, hän syö heikotukseensa jugurtin autossa. Esimies ei ymmärrä, prosentit eivät yllä tavoitteeseen. Ammattilainen uupuu. Ammattilainen jää sairauslomalle. Ammattilaisella on huono omatunto, koska asiakkaat saavat heikompaa hoitoa ja työkavereiden työkuorma kasvaa.

Kun kotona asutaan entistä pidempään, kansalainen tarvitsee avukseen ammattilaisen. Tätä yhtälöä ei ratkaista kikkailemalla toiminnanohjausjärjestelmällä, prosentteja tuijottamalla, palveluaikoja nipistämällä, ikuisella selityksellä muutoksesta, epäilemällä, uhkailemalla tai vetoamalla ammattilaisen sydämellisyyteen. Ammattilainen haluaa tehdä työnsä laadukkaasti. Ammattilainen lähtee pois kotihoidosta. Työnantajat nostelevat käsiään ”ottaisimme lisää työntekijöitä, mutta kukaan ei tule”, ”Tämä johtuu siitä, että meillä on niin paljon sairauslomia”. Monen työnantaja hälytyskello ei soi vielä tässäkään vaiheessa.

Meidän kohta satavuotiaassa Suomessa on useita kuntia, joiden kotihoidoista puuttuu kymmeniä ammattilaisia. Kunnan tehtävä on järjestää palvelut niin, että kansalaisen tarpeisiin voidaan vastata kotihoidossa laadukkaasti, lakeja noudattaen. Kunnan on lopetettava kikkailu ja ratkaistava tämä luomalla kotihoidosta houkutteleva työpaikka.

• hoito- ja palvelusuunnitelma

Kommentit