Kotihoidon kriisi on selvitettävä

SuPer julkisti tiistaina 27.1. kotihoidon selvityksen. Selvityksen päätulos on, että kotihoito on kriisissä. Samansuuntaisia viestejä on tullut jäsenistöltä yhä enenevässä määrin. Tästä syystä selvitys päätettiin tehdä. Kyselyyn vastasikin yli 2 000 kotihoidossa työskentelevää jäsentä. Ongelma on valtakunnallinen.

Selvityksen viesti vastaa omaakin kokemustani. Seurasin vuoden vaihteessa edesmenneen mummoni matkaa hoitopaikasta toiseen ja samalla äitini taistelua jaksamisensa kanssa omaishoitajana. Mummo tiedosti itsekin, ettei hän pärjää kotona kotihoidon käyntien varassa. Erityisesti yöaika pelotti, vaikka hän ei ollut luonteeltaan pelokas, tiedosti vain oman tilanteensa.

Äidin voimat olivat jo huvenneet 3-4 vuoden aikana omaishoitajana. Happipullojen kanssa olivat mummon kanssa välillä matkaa taittaneet. Mummo itsekin totesi viimeisinä päivinään mahdollisesta siirrosta kotiin, että kaksi päivää menee hukkaan: toinen kun hänet kotiutetaan ja heti seuraava päivä, kun hänet joudutaan taas viemään takaisin laitoshoitoon. Epävarmuus, pelko ja turhautuminen rasittivat turhaan vanhan ihmisen mieltä. 

Kotihoidossa on tällä hetkellä paljon sellaisia asiakkaita, jotka todellisuudessa tarvitsisivat laitoshoitoa. Vanhuksia on hoidettava oikeassa paikassa. Tämän tulisi olla itsestäänselvyys. Asiakkaan kuntoa on arvioitava realistisesti ja on kuunneltava heidän tarpeitaan. Kaikille laitoshoitoa tarvitseville on pystyttävä tarjoamaan hoitopaikka. Jos vanhus pärjää kotona, on kotihoidon oltava hyvää ja turvallista. Tällä hetkellä ollaan monessa paikassa kaaoksen ja kohtuuttoman kiireen vallassa. Vanhuksilla on oikeus myös toimintakykyä ylläpitävään hoitoon. Siihen ei monin paikoin ole mahdollisuutta. Aikaa ei ole riittävästi. Myös omaisille on suotava lepohetkiä ja luottamus siihen, että yksin ei tarvitse pärjätä. Yhteiskunnan tulee turvata vanhustenhoitopalvelut. Tähän on myös omaisilla oikeus.

On tarpeetonta asettaa vastakkain laitoshoidon ja kotihoidon henkilöstötarvetta. Koko vanhustenhoitoon tarvitaan riittävästi henkilökuntaa, tarvitaan tekijöitä. Laitoshoidossa on oltava riittävä henkilöstömitoitus ja hoitopaikka on turvattava kaikille sitä tarvitseville. Myös kotihoitoa on vahvistettava ja kehitettävä niin, että se on aidosti toimiva ratkaisu vanhuksille, jotka pärjäävät ja haluavat olla kotona. Henkilökunnalla on oltava riittävästi aikaa asiakkaille. Heillä on oikeus turvallisiin työoloihin, jotka tukevat jaksamista. Työntekijöillä on oikeus tuntea päivän päätteeksi tyytyväisyyttä hyvin tehdystä työstä.

Sari Tirronen
Tiedotuspäällikkö, KTM
 

Kommentit