Kiitos ja kunnia hoitajille

Rankan ja raastavan koronakevään jälkeen koitti monille hoitajille pieni ja hartaasti odotettu hengähdystauko kesällä. Heistä useilla, kuten myös monilla muillakin kansalaisilla, kytee ajatuksissa kuitenkin koko ajan pelko alkavasta syksystä ja koronan mahdollisesta toisesta aallosta.

Koronakevään aikana hoitajia arvostettiin useissa puheissa ja heidän kunniakseen valaistiin värivaloin erilaisia rakennelmia. Joissakin maissa hoitajille annettiin kädenojennuksena ja tukena myös rahallisia palkkioita. Myös SuPer vaati hoitajille näitä korvauksia, mutta ainakaan toistaiseksi ei värivaloin koristeltuja rakennelmia kummempia lupauksia ole tainnut tulla. Poikkeustilalainsäädäntö epämiellyttävine pakkoineen kyllä tuli eli risut saatiin, mutta ruusut unohtuivat. Valtiovallalta odottaisikin nyt parempaa tilannetajua ja kädenojennusta myös todellisille raskaan työn raatajille eli hoitajille.

Julkisuudessa käyty keskustelu hoitajien hädästä on myös rajoittunut hyvin voimakkaasti sairaaloiden tehohoitoon ja siellä työskentelevien henkilöiden karuihin olosuhteisiin. Tilanne niissä paikoissa on varmasti ollut ahdistava. Missä ovat artikkelit vanhusten palvelutaloista, joissa kohdattiin tämän epidemian seuraukset vielä sairaaloitakin raadollisempina? Työntekijät joutuivat jopa puutteellisin suojavarustein ja apuvälinein hoitamaan kuolevia potilaita. Samalla he asettivat itsensä ja läheisensä hyvin suureen tartuntavaaraan.

Tai missä ovat artikkelit niistä hoitajista, jotka koronaa uhmaten joutuivat kotihoidossa, päiväkodeissa ja monissa muissakin työpaikoissa toimimaan ilman mitään suojavarusteita? Kuka huomioi nämä hoitajat ja heidän hätänsä?

Useat tulevaisuusennusteet ja selvitykset kertovat selvästi sen, että koulutettuja hoitajia tarvitaan tulevina vuosina paljon lisää. Miten heitä saadaan alalle, jos arvostus ei näy kuin poliitikkojen juhlapuheissa ja värivaloissa? Nyt tarvitaan puheiden sijasta oikeita tekoja.

Monen hoitajan tuntoja peilaa hyvin hienon iskelmän toteamus siitä, että vaikka harteillasi kannat maailmaa, niin kiitos ja kunnia jäävät silti aina saamatta.

Jussi Salo

kehittämisjohtaja

Kommentit