Hyvällä työkykyjohtamisella vaikutusta varhaiskasvatuksen ja sote-henkilöstön saatavuuteen sekä talouteen

Elämme tilanteessa, jossa varhaiskasvatuksessa ja sote-sektorilla on valtava pula osaavasta henkilöstöstä ja julkisen sektorin menot ovat nousseet kestämättömän suuriksi. Alalle ei enää hakeuduta kuten aikaisemmin ja suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Kevan laatiman julkisen sektorin henkilöstön työkyvyttömyysriskiä mittaavan ennusteen mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle olisi jäämässä lähivuosina arvioilta 6 400 henkilöä. Tämä luku pitää sisällään täydet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet, määräaikaiset ja toistaiseksi voimassa olevat eläkkeet.                                                      

Hyvällä työkykyjohtamisella on iso merkitys niin henkilöstön ja palveluiden saatavuuteen kuin kuntien ja hyvinvointialueiden talouteen. Lisäksi meillä on tiedossa kuntien ja hyvinvointialueiden säästöpaineet ja siksi on vaikea ymmärtää, että työkykyjohtamiseen ei ole panostettu nykyistä enempää. Kevan arvion mukaan työkyvyttömyydestä aiheutuneet kustannukset kunta- ja hyvinvointialueilla olivat noin 1,2 miljardia € vuonna 2023.

Työkyvyttömyyden syyt ovat moninaisia niin fyysisiä kuin myös psyykkisiä. Yhteistä näille on kuitenkin se, että työkykyjohtamiseen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota, vaikka työkaluja meillä on käytettävissä. Tilanne on sama yksityisellä ja julkisella sote-sektorilla.

Raskas vuorotyö ja työntekijöiden vähäinen määrä lisäävät sekä psyykkistä että fyysistä kuormittavuutta. Työelämä elää jatkuvassa murroksessa eikä ole aikaa elää tehdyn muutoksen kanssa, koska pitää valmistautua jo kohti uutta muutosta. Myös työntekijän oma elämäntilanne vaikuttaa työn ja muun elämän yhteensovittamiseen. Se on täysin normaalia ja sallittua.

Valitettavaa on se, että työntekijä jää aivan liian usein yksin heikkenevän terveyden ja oman jaksamisen kanssa tai työpaikoilla tehtävät toimet ovat usein näennäisiä, eivätkä todellisuudessa auta työntekijää suoriutumaan työtehtävistä. Liian usein törmään työssäni tilanteisiin, joissa työnantaja toteaa, että muuta työtä ei ole tarjolla ja työntekijä irtisanotaan. Kyse on usein siitä, että työnantajilla ei ole riittävää tietämystä työkykyjohtamisesta tai tilanteiseen havahdutaan liian myöhäisessä vaiheessa.

Hyvä työkykyjohtaminen paneutuu jo ennaltaehkäiseviin toimiin, ei pelkästään esille nousseiden tilanteiden tarkasteluun. Hyvää työkykyä voidaan tukea riittävillä työaikajoustoilla, työntekotapojen tarkastelulla, vaihtelevilla työtehtävillä ja riittävillä hoitotyön apuvälineillä. Työkyvyn heikentyessä työaikajoustojen merkitys kasvaa, samoin työtehtävien keventämistä tulee tarkastella aikaisempaa laajemmin. Mikäli tämä ei ole mahdollista omassa yksikössä, tulee tarkastella myös työnantajan muita työpisteitä ja tarvittaessa myös täysin uusia työtehtäviä työnantajan organisaatiossa.

Työelämä on muuttunut myös sen osalta, että vanhat johtamistavat eivät edistä työhyvinvointia. Esihenkilöt tarvitsevat osaamista ja aikaa oman työn tekemiseen. Ilman riittävää aikaa ja ymmärrystä työkykyjohtaminen ei ole mahdollista. Työyhteisöissä on hyvä myös tiedostaa, että heikentynyt työkyky voi vaatia erilaisia toimia eri työntekijöillä. Tarvitaan avointa keskustelua ja tahtotilaa, jotta myös työyhteisössä voidaan hyvin ja ymmärretään, että se mikä toimii itsellä ei ehkä ole oikea ratkaisu työkaverille.

Osaavasta henkilöstöstä on pulaa ja osaavalla työkykyjohtamisella on mahdollista lisätä henkilöstön saatavuutta. Ennaltaehkäisevään työhön tulee panostaa ja muistaa osatyökykyisten jäljellä oleva työkyky, sen tukeminen ja työntekijöiden halu olla mukana työelämässä.

Asialla on myös suuri taloudellinen merkitys kuntien, hyvinvointialueiden sekä yksityisten sote-alan toimijoiden talouteen. Työterveyslaitoksella ja eläkeyhtiöllä on runsaasti avaimia asian ratkaisemiseen ja tarttumalla niihin saamme myös isoja taloudellisia säästöjä aikaiseksi. Henkilöstön vähentäminen ja palveluiden karsiminen eivät ole ainoat tavat saada taloutta tasapainoon, vaan tarvitaan kestäviä ja kauaskantoisia toimia, jotta pystytään turvaamaan palvelut myös tulevaisuudessa.

Virve Aho
Sopimusasiantuntija

Kommentit