Hyvä hoito ei ole säilytystä
Kuulin työmatkalla pätkiä kahden henkilön keskustelusta. Ainakin toinen heistä työskenteli hoitoalalla ja haki työtä Norjasta. Hän kertoi, ettei halua työskennellä työpaikoissa, joissa asiat ovat huonolla tolalla. En kuullut tarkemmin, mistä oli kysymys, mutta into tehdä työtä oli kova ja herkkyys vaihtaa työpaikkaa oman jaksamisen säilyttämiseksi suuri.
Hoitoala on yhä vetovoimainen, työ on antoisaa ja siitä saa paljon. Moni nuori ja vanhempikin haluaa hakeutua alalle. Halu auttaa ja tehdä tarpeellista työtä ovat motivoivia tekijöitä. On hyvä, että moni alan vaihtaja löytää hoitotyöstä merkityksellisen jatkon työuralleen. On erittäin tärkeää, että alan vetovoimaisuudesta pidetään kiinni. Tänä päivänä yhä useampi arvostaa hyviä työolosuhteita ja on valmis isoihinkin ratkaisuihin, jotta elämä on mielekästä.
Hyvän hoidon toteuttaminen vaatii kuitenkin, että tekijöitä on riittävästi. On oltava riittävästi koulutettua hoitohenkilökuntaa, jolla on aikaa asiakkaalle. Monen päättäjän on vaikea ymmärtää, että vanhukset ovat usein monisairaita ja ylipäätään huonokuntoisia. Jo vanhuksen auttaminen ylös sängystä vaatii oikeaa tekniikkaa, voimaa sekä useamman henkilön työpanoksen ja esimerkiksi muistisairaan hoito vaatii vahvan osaamisen lisäksi myös oikeanlaista asennetta.
Heinäkuussa 2013 astui voimaan vanhuspalvelulaki. Jos yksikin vanhustenhoidon ympärivuorokautisen hoidon yksikkö alittaa 0,5:n vähimmäismitoituksen vuoden 2014 lopulla, mitoitus tulee sitovaksi. Käytännössä näin on luvattu. SuPer on selvittänyt mitoituksen tasoa usealla työpaikalla. Viidennes selvityksessä mukana olleista työpaikoista alitti 0,5:n tason. Tulos on huolestuttava.
SuPer tavoittelee edelleen lakiin 0,8:n mitoitusta, joka on hyvän hoidon edellytys. 0,5:n vähimmäismitoitus on edellytys potilasturvallisuudelle, mutta hyvää hoitoa sillä ei pystytä tarjoamaan. Lakiin tulisi kuitenkin saada edes vähimmäismitoitus, sillä nyt mitoitus ei ole sitova vaan pelkkä suositus, jota työnantajat eivät monin paikoin ole noudattaneet. Päättäjät ovat perustelleet kielteistä kantaansa sillä, ettei kaikkea tarvitse kirjata lakiin, vaan jokainen työnantaja haluaa varmasti muutenkin turvata vanhuksille hyvän hoidon. Todellisuus on valitettavasti jotain muuta. Suosituksia ei ole noudatettu, hyvä tahto ei ole riittänyt.
Annetaan vanhuksille ja heidän hoitajilleen, hyvälle vanhustenhoidolle mahdollisuus. Kun vanhukset saavat hyvää, ihmisarvoista hoitoa ja hoivaa, voivat myös omaiset hyvin. Kirjataan lakiin hyvä mitoitus 0,8. Jos meillä ei ole minkäänlaista sitovaa henkilöstömitoitusta, tilanne säilyy villinä, potilasturvallisuus kärsii ja hoitohenkilökunnan jaksaminen on koetuksella. Jos halutaan tarjota kaikille ihmisarvoinen vanhuus sekä pitää osaavasta työvoimasta kiinni, huolehditaan siitä, että perusasiat ovat kunnossa.
Sari Tirronen
Tiedotuspäällikkö, KTM
Kommentit
Lähetä kommentti
Sari Tirronen
Viestintäjohtaja
sari.tirronen@superliitto.fi
Marja Salonen16.05.2014 16:46:11Potilasturvallisuus kärsii,ainakin Acutassa..