Hoitajien työturvallisuudesta ei edelleenkään huolehdita riittävästi – ennaltaehkäiseviä toimia tarvitaan enemmän

Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on huolehdittava tarvittavista toimenpiteistä altistumisvaaran rajoittamiseksi.

Kun tartuntariski työssä on kohonnut, on käytettävä henkilönsuojaimia kuten hengityksen suojaimia, suojakäsineitä, suojalaseja ja tarvittaessa suoja-asuja. Henkilösuojainten huollosta, puhdistamisesta ja vaihtamisesta on huolehdittava jatkuvasti.

Erityisesti vanhustenhoidossa hoitajien käytössä olevat henkilönsuojaimet ja muut työnantajan toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä. Se on johtanut siihen, että hoitajien tartunnat ovat edelleenkin monin paikoin yleisiä eikä niitä ole saatu nopeasti vähentymään kaikissa niissä vanhustenhoidon yksiköissä, joissa tartuntoja on tapahtunut.

Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön erikseen säädetyt vaatimukset täyttävät ja tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet kuhunkin työpaikkaan. Koronapotilaita hoitavissa vanhustenhoidon yksiköissä pitää saada käyttää vastaavanlaisia henkilönsuojaimia kuin sairaalamaailmassakin. Kirurgisten hengityssuojaimien käyttö koronapotilaita hoidettaessa ei ole riittävä, vaan tarvitaan tarkoitukseen sopiva FFP-hengityksensuojain.

SuPeriin tulleiden yhteydenottojen perusteella puutteellisten henkilönsuojaimien lisäksi monet vanhusten hoitopaikkojen työtilat ovat tarkoitukseensa täysin sopimattomia ja huonokuntoisia. Tällaisissa paikoissa koronapotilaiden hyvä, turvallinen hoito on lähes mahdotonta jo senkin vuoksi, ettei siellä voi järjestää eristystä siten kuin sairaalamaailmassa. Se on varmasti lisännyt koronaviruksen leviämistä sekä hoitajiin että hoidettaviin.

Hyvänä ratkaisuna ei voida pitää esimerkiksi altistuneiden hoitajien suunnattua karanteenia, jossa koronalle altistuneet hoitajat ovat työskennelleet edelleen hoitaen potilaita. Tämä käytäntö on vaarantanut sekä potilasturvallisuuden että hoitajien työturvallisuuden.

Jos hoitaja sairastuu koronaan hoitaessaan koronapotilaita, on syytä epäillä, että hän on saanut sen työtehtävissä. Kun ammattitautiepäily herää, työterveyshuollon kuuluu tehdä asiaan kuuluvat tutkimukset. Lisäksi täytyy tehdä ilmoitus ammattitautiepäilystä aluehallintovirastoon. Valitettavasti näitä molempia laiminlyödään.

Paljon on varmasti opittu estämään koronaviruksen leviämistä. Mielestäni hoitajien työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä terveyshaittojen ennaltaehkäisemiseksi voidaan tehdä paljon enemmän myös tässä ikävässä koronavirustilanteessa kuin mitä tällä hetkellä tehdään.

Meillä on jo onnistumisen kokemuksia siitä, että hoitajien tartunnat on saatu vähenemään, kun on alettu suojaamaan tehokkaammin ja minimoimaan muut riskitekijät. Erityisen tärkeää on huolehtia riittävästä perehdyttämisestä ja osaamisen vahvistamisesta kaikilla tasoilla, sekä työntekijöiden että esihenkilöiden kohdalla.

Kommentit