Eri ikäpolvien kohtaamista ja vuoropuhelua tarvitaan
Vanhusten viikon teemana on tänä vuonna Ikäpolvet yhdessä. Kun itse elin lapsuutta maaseudulla, oli ympärilläni aina eri ikäpolvien edustajia. Oli ihana isoäiti, jonka kammariin sai aina pistäytyä ja täti, joka asui aivan naapurissa. Lapsena ei tarvinnut olla yksin koulupäivien jälkeen. Isoäiti oli usein se ihminen, jolle nuorena purin sydämeni murheita, sillä olimme hyvin läheisiä. Silloin en vielä ymmärtänyt, mikä rikkaus minulla oli hänessä.
On totta, että eri ikäpolvet rikastuvat yhteiselosta ja kohtaamisista. Tänä päivänä se voi olla hankalaa pitkien etäisyyksien vuoksi. Kiireinen elämänrytmi ei anna tilaa kohtaamisille. Toivon silti, että nuoret olisivat, vaikka vähän velvollisuudentunnostakin, kiinnostuneita omista isovanhemmistaan ja vanhoista ihmisistä. Eri ikäpolvien keskinäisestä ystävyydestä voi saada sellaista tukea, jota ei muualta löydy. Onneksi viime aikoina on syntynyt lasten päiväkotien ja ikäihmisten palvelutalojen välille erilaisia yhteistyömuotoja, joista molemmat osapuolet hyötyvät.
Ilokseni olen huomannut myös somessa useampia kirjoituksia, jotka ovat käsitelleet eri ikäpolvien välisen suhteen merkitystä. Aikakauslehden blogissa taannoin kirjottaja totesi viisaasti, että tuntuu siltä, että tänä maailman aikana tarvitaan vanhoja ihmisiä: heitä tarvitaan kirjoittajan mukaan rohkaisemaan ja kertomaan nuoremmille, että aina ennenkin on selvitty. Vanhemmilla ihmisillä on elämänkokemusta ja perspektiiviä kehityskulkuihin historiassa. Filosofi Markus Neuvonen Helsingin Sanomissa puhuu viisaaksi oppimisesta. Hänen mukaansa ikä tuo parhaimmillaan perspektiiviä. Viisaus ei hänen mukaansa kuitenkaan ole vanhusten yksinoikeus. Siksi tarvitaan yli sukupolvien tapahtuvaa vuoropuhelua, jossa kaikki oppivat.
Uskon, että vanhojen ihmisten elämänkokemuksesta nuoret saavat eväitä oman elämänsä rakentamiseen. Ja vanhat ihmiset saavat puolestaan tärkeän kokemuksen, että heillä on vielä annettavaa. Uskon myös, että lapsenlapsistaan välittävät isovanhemmat jättävät jälkensä heidän sieluihinsa. Ainakin minun sieluuni on jäänyt lähtemätön rakkauden täyttämä jälki, josta olen ammentanut voimaa elämän monissa vaiheissa.
Asiantuntija
Soili Nevala
P.S. Mikä on maailman nopein liike? Se, kun mummo kaivaa lapsenlapsen valokuvan käsilaukustaan tai nykyään kännykästään. Itse yrittämällä yritin välttää tämän toteutumista kohdallani, kun ensimmäinen lapsenlapsi syntyi, mutta todellisuudessa odotin malttamattomana, että joku kysyisi kuvaa. Uusi sukupolvi on valtava rikkaus elämässä.