Epäasiallinen kohtelu työpaikoilla
Väitän, että monessa sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikassa esiintyy epäasiallista kohtelua toisen työntekijän toimesta. Kysymys kuuluu, mitä epäasiallinen kohtelu on, miksi sitä on ja miksi sellaista sallitaan? Pohdin tätä asiaa perustuen omiin kokemuksiini.
Epäasiallinen käyttäytyminen voi olla muun muassa toisen työntekijän mustamaalaamista, selän takana puhumista, hiljaista työporukasta pois sulkemista tai joskus ihan suoraan huutamista. Ei kuulosta aikuisen ihmisen käyttäytymiseltä, mutta silti sitä tapahtuu päivittäin. Oletko kuullut jonkun (tai jopa itsesi) joskus sanovan työkaveristasi: voi että tuo on hidas tai tuo ei taaskaan tehnyt mitään koko vuoron aikana, itse tein kaiken, tuo ei osaa kyllä yhtään mitään? Miksi työntekijällä on tarve ko. käyttäytymiseen? Onko se huonosti käyttäytyvän henkilön omaa epävarmuutta, pahaa oloa vai eikö hän ole saanut tarpeeksi positiivista palautetta työskentelystään? Voihan taustalla olla paljon muutakin tai ehkä kyseessä on vaan ilkeä ihminen.
Usein kuitenkin työyhteisössä ajatellaan, että epäasiallisesti käyttäytyvä henkilö päästelee höyryjä tai että hän nyt vaan on tuollainen tai ymmärretään, ettei henkilö viihdy työpaikassaan tai kotona eivät kaikki asiat ole hyvin. Ja ehkä edellä mainituista syistä hänen epäasialliseen käytökseensä ei koskaan puututa. Hoitoalalla ymmärretään jopa niin pitkälle, että asian annetaan vain olla. Mutta mitä jos tuollaiseen negatiiviseen käyttäytymiseen tartuttaisiinkin heti?
Kuka uskaltaa tarttua epäasialliseen käyttäytymiseen? Aika harva, ettei itse joudu maalitauluksi. Monessa organisaatiossa on ohjeistus koskien epäasiallista käyttäytymistä. Ensin työntekijät yrittävät ratkaista ongelmansa keskenään ja jos se ei onnistu, otetaan asia puheeksi esihenkilön kanssa. Jos sekään ei auta, mukaan otetaan työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies. Monessa työpaikassa on kehitetty lomakepohja, jossa on asian käsittelylle kysymykset, joita pohditaan yhdessä ja tehdään tarvittavat toimenpiteet.
Esihenkilön on työturvallisuuslain 28§:n mukaisesti puututtava ja ryhdyttävä toimenpiteisiin saatuaan tiedon asiasta. Tarvittaessa voi ottaa mukaan työterveyshuollon. Jos asiaan ei ole puututtu asianmukaisesti tai riittävällä vakavuudella, aluehallintovirasto (Avi) on seuraava taho. Avilla on lähinnä ohjaus- ja valvontatehtävä seurata, noudattaako työnantaja työturvallisuuslaissa määriteltyjä velvollisuuksia.
Oman kokemukseni kautta totean, ettei edellä mainittu prosessi ole ihan vedenpitävä tai edes toimiva. Ensinnäkin epäasiallinen kohtelu on todella vaikea ottaa puheeksi - ei kaikille, sillä on heitäkin, jotka heti uskaltavat sanoa, että älä yritä, ei tehoa minuun tuo uhittelu. Joskus on vaikeaa ottaa ikävät asiat puheeksi esihenkilön kanssa.
Esihenkilöllä on tässäkin asiassa suuri vastuu ja vaikutus. Jos esihenkilön tuntosarvet ovat herkillä, hän näkee ja aistii paljon kaikenlaista omassa yksikössään. Esihenkilöstä riippuu paljon mitä katsotaan sormien läpi ja ajatellaan, että aika hoitaa tai että asia käsitellään nyt. Asian puheeksi ottaminen tapahtuu edellä mainitulla tavalla organisaation ohjeiden mukaisesti tai sitten viikko/kuukausipalavereissa otetaan säännöllisesti puheeksi työpaikan nollatoleranssi kiusaamiselle.
On tärkeää muistaa, että työnantaja on vastuussa työntekijän henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista (työturvallisuuslaki). Esihenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin saatuaan tiedon epäasiallisesta kohtelusta.
Ja vielä blogini alussa mainitsemiini asioihin. Jos työntekijä kokee, ettei kollega työskentele toivotulla tavalla tai ”ei tee mitään”, eikö ole helpompaa ja tuottavampaa ottaa asia puheeksi heti asianomaisen henkilön kanssa? Selän takana puhuminen tai kolmannelle henkilölle valittaminen eivät auta asiaa millään lailla. Nyt kun puhutaan paljon työoloista ja niiden vaikutuksesta työvoimapulaan, ensimmäisen askeleen voi ottaa itse. On varmasti helpompaa saada työkavereita sellaiseen työpaikkaan, jossa tiedetään olevan hyvä meininki ja turvallista työskennellä.
Kommentit
Lähetä kommentti
Minna Aittakallio
Asiantuntija
minna.aittakallio@superliitto.fi
Santtu Sorri11.04.2023 12:40:13Minut vietiin työnantajan toimesta hesperian mielisairaalaan, koska kirjoitin kirjan. Sekä työterveyden, että julkisen puolen lääkärit tekivät minusta täysin virheellisiä diagnooseja. He diagnosoivat minut psykoottiseksi. (huom. lukematta kirjaani) No, psykoottinen ihminen ei pysty kirjoittamaan täysin realistista ja kokonaista asiakirjaa, noin 16000 sanaa, vuoden sisällä, kun hän samaan aikaan hoitaa työnsä moitteetta, on asiakkaiden pitämä ja kehuma työntekijä, hoitaa perheensä arkirutiinit, ulkoiluttaa koiran aamuin, illoin, sekä huolehtii ulkoisesta olemuksestaan. Tämä osoittaa lääkäreiden diagnoosit vääriksi, koska minä tein tuon kaiken. Lisäksi he kirjoittivat minut ulos Hesperiasta kahden viikon jälkeen ilman jatkohoitopaikkaa, sekä jatkolääkitystä. Tällaista ei tapahdu, mikäli heidän asiakkaansa todella on psykoottinen. Lisäksi työterveys tämän kaiken jälkeen lähetti minut vielä lääkärikeskus Aavaan psykiatri Ritva Arajärven arvioitavaksi, joka myöskin diagnosoi minut väärin, psykoottiseksi. Ilmoitin tästä kaikesta teille Superiin. No, mitä te teitte? Ette mitään! Miksi te ette aja jäsenienne etuja? Miksi te sallitte tällaisen jäsenenne kohtelun? Tällä hetkellä elän vailla mitään tukia velaksi, ja te kehtaatte vielä pyytää minulta jäsenmaksuja 6€/kk, koska teillä ei ole olemassa vaihtoehtoa sille, ettei jäsenenne saa tuloja mistään. Minä en maksa teille mitään, koska teidän pitäisi olla minun etujärjestöni, mutta ette silti aja minun etuani. Santtu Sorri
Mira Latva-Kauriinmäki02.02.2023 13:52:28Tärkeää asiaa! Toivottavasti aina puututtaisiin
Katja Kinnunen27.01.2023 10:31:17Asiaa Minna! Hyvää kevään alkua.
Maiju Paro17.01.2023 18:58:20Hei Minna Otit tärkeän ja ajankohtaisen asian esille. Kiitos siitä.Mulla olisi muutama esimerkki siitä kuinka työntekijöitä kohdellaan epäasiallisesti. Hyvää alkanutta vuotta. T: Maiju Paro