Eduskuntavaalit lähestyvät

Olen aina pitänyt äänioikeuden käyttämistä sekä kansalaisoikeutena että -velvollisuutena. Naisena asialla on vielä toinenkin merkitys. Äänioikeudesta on jouduttu taistelemaan.

Suomi antoi kolmantena maailmassa ja ensimmäisenä Euroopassa naisille äänioikeuden vuonna 1906. Samalla sallittiin naisille myös oikeus asettua ehdolle vaaleissa. Vuonna 1907 eduskuntaan valittiin maailman ensimmäiset naispuoliset kansanedustajat. Demokratiassa Suomi siirtyi harppauksen eteenpäin. Tästä kaikesta on reilu sata vuotta, ei sen enempää.

Turvallisuuspolitiikka on tällä hetkellä yksi kiistellyimmistä keskustelunaiheista. Mikä on Venäjän uhka, konkretisoituuko se ja miten Suomen tulisi asemoida itsensä lännen ja idän välissä? Miten uhka vaikuttaa talouteen? Miten paljon Suomi on riippuvainen Venäjän kaupasta? Mitä turvallisuusuhkia kaikkiaan kohtaamme? Miten käy sananvapauden terrorismin pelossa?

Demokratia ei ole itsestäänselvyys. Olemme tottuneet siihen, että saavutetut oikeudet pysyvät ja luotamme siihen, että maailma ympärillämme on menossa kaikkialla samaan suuntaan, lopulta. Missään ei ole luvattu, että näin tapahtuu. Turvallisuusuhat muistuttavat myös demokratian merkityksestä ja tarpeesta sen vahvistamiseen.

Kansalaisten tulee vahvistaa demokratiaa myös omalla toiminnallaan. Hyvät kansanedustajat eivät valikoidu itsestään, vaan siihen tarvitaan meidän jokaisen mielipide, jokaisen ääni. Vaaleilla on aidosti merkitystä siinä, mihin suuntaan Suomea kehitetään. Äänestysprosentti kertoo osaltaan nykydemokratian toimivuudesta. Suomen yleisten vaalien äänestysprosentit ovat kansainvälisesti vertailtuna melko matalia. Äänestysaktiivisuuden nostaminen on yhteinen haaste.

Onhan se niinkin, että kansanedustajat vahvistavat omalla toiminnallaan kansalaisten uskoa ja luottamusta poliittiseen päätöksentekoon ja päättäjiin. Pettymys saattaa kasvaa ja vaihtoehdoksi koetaan luopuminen omasta vaikutusmahdollisuudesta.

Hällä väliä -asenne ei kuitenkaan kannata. On vaan jaksettava luottaa siihen, että myös poliittinen päätöksenteko elää ja muuttuu äänestäjien mukana.

Sari Tirronen
Tiedotuspäällikkö, KTM
 

Kommentit