Äänioikeuden käyttämisellä vahvistetaan demokratiaa

Eduskuntavaalien ennakkoäänestyksessä annettiin alustavien tietojen mukaan yli 1 535 442 ääntä. Ennakkoon äänesti siten noin 36,1 prosenttia äänioikeutetuista. Edellisissä eduskuntavaaleissa vuonna 2015 lopullinen ennakkoäänestysprosentti oli 32,3 prosenttia. Näyttää vahvasti siltä, että nämä vaalit kiinnostavat kansalaisia. Se on erittäin hienoa asia.

Mahdollisesta vaalihäirinnästä ja vaikuttamispyrkimyksistä vaalitulokseen on varoiteltu aikaisempaa enemmän. Eri maiden vaaleihin on kohdistunut vaikuttamisyrityksiä ja vaikka riski on pieni Suomessa, se on kuitenkin olemassa.

Vaikuttamispyrkimysten tapoja ovat muun muassa tietomurrot, palvelunestohyökkäykset, valeuutisten levittäminen, ehdokkaisiin ja puolueisiin käyvä häirintä, uhkailu ja painostaminen sekä trollaus ja bottiverkostojen hyödyntäminen keskustelujen ohjaamiseksi. Vaikuttamisyritysten tavoitteina on pyrkimys vaikuttaa vaalien tulokseen tai mielikuvaan niiden luotettavuudesta. Vaalihäirintään voi jokainen varautua esimerkiksi parantamalla medialukutaitoaan.

Suomessa ei ole äänestyspakkoa, kuten esimerkiksi Belgiassa ja Kreikassa. Äänioikeuden käyttö Suomessa on oikeus, mutta ei velvollisuus. Jokainen äänioikeutettu päättää itse, äänestääkö hän vaaleissa vai ei.

Äänioikeuteen liittyy vaalisalaisuus. Vaaliviranomaiset tai muut äänestäjät eivät tiedä, ketä ehdokasta äänestäjä äänesti. Äänestäjä ei myöskään itse voi jälkikäteen todistaa, ketä ehdokasta hän äänesti. Vaalijärjestelyiden on turvattava vaalisalaisuuden toteutuminen. Vaalisalaisuuteen kuuluu myös, ettei kuvia saa ottaa ja julkaista vaalikopista. Kuvaa ei saa ainakaan ottaa täytetystä äänestyslipukkeesta.

Demokratian suurin uhka on matala äänestysaktiivisuus. Aktiivisuuden lasku on kaikissa kansanvaltaisissa maissa kasvava ongelma. Äänestysaktiivisuus on paitsi kansalaisen omalla vastuulla, sitä voidaan parantaa esimerkiksi kehittämällä vaalien asiasisältöä, vaalijärjestelmää, vaaleja koskeva tiedotustoimintaa ja mediaympäristöä, vaalikulttuuria, vaalien turvallisuutta sekä teknisiä järjestelyjä.

Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1907 äänioikeutetuista äänesti 70,7 prosenttia. Sotien jälkeen vuonna 1945 äänestysvilkkaus saavutti uuden ennätyksen, 74,9 prosenttia. Vuonna 1962 äänestäneiden prosenttiosuus on ollut kautta aikojen suurin, 85,1 prosenttia. Sen jälkeen äänestysaktiivisuus on laskenut, ja vuoden 2015 eduskuntavaaleissa se oli 70,1 prosenttia. Toivotaan, että näissä eduskuntavaaleissa päästään hyviin lukemiin.

Hyvää vaalipäivää 14. huhtikuuta

Sari Tirronen
tiedotuspäällikkö
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer

• eduskuntavaalit
• eduskuntavaalit 2019

Kommentit