Teen työaikani – tarvitsen vapaani

Älä jousta liikaa oman jaksamisesi kustannuksella

Työajoilla on iso merkitys työssä jaksamiselle. Työaika vaikuttaa paitsi työntekijän terveyteen ja toimintakykyyn myös mahdollisuuteen sovittaa yhteen työ ja muu elämä. Sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla toiminta perustuu liian usein työntekijöiden jaksamista heikentäviin joustoihin. Näitä ovat muun muassa toistuvat vuoronvaihdot ja ylityöt.

Sinulla on oikeus vapaa-aikaan! Huolehdi omasta hyvinvoinnista, jaksamisesta ja työstä palautumisesta. Älä jousta itseäsi kipeäksi. 

Laki suojaa työntekijää

Työntekijöiden työaikasuojelu perustuu lainsäädäntöön, jolla rajoitetaan enimmäistyöaikaa ja asetetaan vaatimuksia lepoajoille.

Työaika- ja työvuorojärjestelyistä päättää työnantaja noudatettavan työehtosopimuksen mukaan. Työaikamuotoina voivat olla esimerkiksi yleistyöaika, toimistotyöaika tai jaksotyöaika.

Työnantaja päättää siitä, milloin työvuorot alkavat ja päättyvät sekä työvuoron sisällä olevista lepoajoista.

Tiedäthän työvuorosuunnittelun periaatteet?

Työnantajan tulee kohdella tasapuolisesti työntekijöitä työvuorojen suunnittelussa, viikonloppuvapaiden antamisessa ja työntekijöiden toiveiden toteuttamisessa.

Työnantajan tulee sijoittaa työvuorot viidelle työpäivälle viikossa, jollei toimintojen luonne muuta edellytä. Tavoitteena on kaksi peräkkäistä vapaapäivää viikossa. Jaksotyössä voi perättäisiä yötyövuoroja olla enintään viisi. Yövuoroputken jälkeen työntekijällä tulee olla 24 tunnin yhdenjaksoinen lepojakso ennen seuraavaa työvuoroa. Jos työntekijä antaa suostumuksensa, työnantaja saa poikkeuksellisesti teettää vielä kaksi yövuoroa lisää lisä- tai ylityönä.

Jaksotyön työvuoron enimmäispituus määritellään työehtosopimuksissa. Työvuoron tulee olla yhdenjaksoinen, ellei perustellusta syystä muuhun järjestelyyn ole tarvetta. Alle 4 tunnin työvuoroja ei tule käyttää, ellei työntekijä tätä halua.

Työvuoroluettelo täytyy antaa kirjallisesti tiedoksi työntekijöille viimeistään viikkoa ennen työaikajakson alkamista. Tämän jälkeen ns. vahvistettua listaa voidaan muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai joidenkin työehtosopimusten (SOTE-sopimus, HYVTES, KVTES, SOSTES) mukaan myös painavasta syystä. TPTES edellyttää aina yhteisesti sopimista työvuorolistan muuttamistilanteissa. Muutokset työvuoroluetteloon tehdään esihenkilön kanssa sopimalla.

Työnantajan on noudatettava lepoaikasäännöksiä työvuorojen suunnittelussa

Päivittäinen lepoaika annetaan 6 tuntia pidemmissä työvuoroissa tai työehtosopimuksen mukaisesti. Lepotauko on vähintään puoli tuntia omaa aikaa tai tilaisuus aterioida työn aikana. Työaikaan kuulumattoman ruokatauon aikana työntekijällä ei ole velvollisuutta tehdä töitä tai olla työasioissa tavoitettavissa. Työpaikalta on oikeus myös poistua ruokatauon aikana.

Jos työntekijällä ei ole jaksotyössä mahdollisuutta poistua työpaikalta, on hänellä oikeus ruokailla työaikana joutuisasti 15–20 minuuttia. Tämä ruokailuaika luetaan työajaksi.

Kahvitauoista on sovittu työehtosopimuksilla. Niiden pituus on yleensä 10 minuuttia.

Päivittäistä lepotaukoa ei saa sijoittaa välittömästi työvuoron alkuun eikä loppuun.

Vuorokausilepoaika on määritelty työaikalaissa. Työvuoron alkamisesta lähtevän 24 tunnin kuluessa työntekijälle on annettava keskeytymätön vähintään 11 tunnin lepoaika. Alle 11 tunnin lepo voi tulla kyseeseen vain poikkeuksellisesti, ei säännönmukaisesti, joko työntekijän pyynnöstä sopimalla tai poikkeuksellisesta tilanteesta työpaikalla.

Viikoittainen vapaa-aika on vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika, joka mahdollisuuksien mukaan sijoitetaan sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa voidaan järjestää keskimääräiseksi 35 tunnin vapaa-ajaksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla tällöinkin kuitenkin 24 tuntia tai työehtosopimuksen mukainen tuntimäärä/viikko.

Työnantajan on noudatettava lepoaikasäännöksiä työvuoroja suunnitellessaan.

Ylityöhön vaaditaan työntekijän suostumus

Ylityö on työnantajan aloitteesta työntekijän suostumuksella tehtävää työtä, joka ylittää työehtosopimuksen mukaisen keskimääräisen säännöllisen enimmäistyöajan. Ylityö korvataan korotettuna korvauksena työehtosopimusten mukaan.

Työntekijän työaika -ylityö mukaan lukien- ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana.

Jaksotyössä on ainoastaan jakson ylityötä. Jaksotyössä ylityön määrät selviävät vasta työaikajakson päätyttyä eli kun esimerkiksi kolmen viikon tai kuuden viikon jakso on jo päättynyt.

Yleistyöajassa syntyy vuorokautista ja viikoittaista ylityötä, joiden korvaukset menevät työehtosopimusten mukaisesti.

Ylityön tekeminen on työntekijälle aina täysin vapaaehtoista. Ylityöstä kieltäytymisestä ei saa seurata työntekijälle mitään negatiivisia seurauksia. Jos vakituinen henkilöstö tekee jatkuvasti paljon ylitöitä, ei työnantaja usein joudu edes miettimään lisähenkilöstön palkkaamista.

Työpaikalla on oltava riittävä määrä koulutettuja työntekijöitä

Työnantaja on vastuussa henkilöstömitoituksen toteutumisesta. Työnantajan on huolehdittava, että työpaikalla on kaikissa tilanteissa sopimusten ja mahdollisen toimiluvan sekä asiakas-, potilas- ja lapsiturvallisuuden edellyttämä riittävä määrä koulutettuja työntekijöitä.

Työnantajan tulee varautua päivittäin siihen, että esim. sairastuneen työntekijän tilalle saadaan sijainen. Mikäli työntekijät jatkuvasti joustavat jäämällä ylitöihin tai vaihtamalla vuoroa äkillisten poissaolojen paikkaamiseksi, ei työnantajan tarvitse miettiä uusia toimintamalleja sijaisten saatavuuden turvaamiseksi.

Sijaisten huono saatavuus tai sijaisten hankinta ei ole työntekijän vastuulla. Työntekijä on vastuussa sijaisten hankkimisesta ainoastaan, jos se on nimenomaisesti määritelty työntekijän työtehtäväksi työsopimusta tehtäessä.

Työnantaja vastaa asiakas-, potilas- ja lapsiturvallisuudesta

Ylityö- ja vuoronvaihtovaatimuksia perustellaan usein asiakas-, potilas- ja lapsiturvallisuuden vaarantumisella. Lähtökohtaisesti työnantaja on vastuussa asiakas-, potilas- ja lapsiturvallisuuden edellyttämän henkilöstömitoituksen toteutumisesta.

Jo mitoituksen suunnitteluvaiheessa tulee ottaa huomioon äkilliset poissaolot ja niiden aiheuttamat turvallisuusriskit. Mitoitusta ei voi suunnitella niin tiukaksi, että yksittäiset, äkilliset poissaolot vaarantavat hoitajan tai hoidettavan turvallisuutta. 

Henkeä uhkaavissa tai asiakkaan turvallisuutta vakavasti vaarantavissa tilanteissa tulee kuitenkin toimia siten, että asiakas/potilas/lapsi ei jää heitteille. Näitä tilanteita ovat esimerkiksi:

• äkilliset, vakavat sairaskohtaukset kuten aivoverenvuoto, sydänkohtaus tms.
• vanhempi ei hae lasta päivähoidosta ja olet yksin vastuussa lapsesta
• hengityshalvauspotilaan hoito.