30.6. SOTE ry:n jäsenkirje SOSTES:n jäsenille
Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen jäsenkirje 2/2022
Yksityiselle sosiaalipalvelualalle työehtosopimusratkaisu
Sopimuskausi on 1.5.2022-31.4.2024, mutta se voidaan irtisanoa päättymään jo vuoden päästä sopimuskauden alusta eli 30.4.2023 (sopimuskausi on siis niin sanottu 1 vuosi +1 vuosi -mallin sopimus). Sopimus jää vuoden mittaiseksi, mikäli osapuolet eivät pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 15.3.2023 mennessä, jolloin työehtosopimus voidaan irtisanoa päättymään 30.4.2023 mennessä.
Palkkaratkaisun toista vuotta neuvotellessa Sote ry:n kunta-alan ratkaisu voi olla jo tiedossa, joten mahdolliset kuntapuolen sote-sopimuksen palkkaohjelma ja muut palkkavaikutukset voidaan ottaa huomioon toisen vuoden palkankorotuksissa. Osapuolet ovat jo aikaisemmin sitoutuneet kuromaan umpeen perusteetonta palkkaeroa kunta-alaan nähden.
Ensimmäisen vuoden palkankorotuksilla pyritään myös uudistamaan palveluslisäjärjestelmää siten, että jatkossa eli mahdollisesti jo seuraavana sopimusvuotena, palveluslisäportaat olisivat kaikissa palkkaryhmissä tasaprosentteja ja palkkaluokkia olisi vähemmän. Palkoista ei ole vielä toisen vuoden osalta neuvoteltu, joten palkkausjärjestelmän uusiminen selviää myöhemmissä neuvotteluissa. Tässä yhteydessä työharjoittelussa olevien opiskelijoiden ja muiden epäpätevien työntekijöiden epäpätevyysalennusta muokattiin. Opintoihin liittyvässä harjoittelussa olevalta työntekijältä voidaan vähentää enintään 10 prosenttia palkkaryhmän vähimmäispalkasta ja epäpätevältä työntekijältä (esim. sijaisena toimivalta opiskelijalta) voidaan vähentää palkasta, jos siihen on peruste, enintään 6 % vähimmäispalkasta. Uudet palkkataulukot pyritään julkaisemaan mahdollisimman pian.
Yleiskorotukset
Työntekijöiden 31.8.2022 voimassa olevia henkilökohtaisia kuukausipalkkoja, tuntipalkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.9.2022 lukien 2,0 %.
Palkkataulukoiden alarajakorotukset
Palkkaryhmien A – F 31.8.2021 voimassa olleisiin vähimmäistasoihin tehdään 1.9.2022 seuraava korotus, ja näistä tasoista muodostuvat uudet vähimmäistasot:
Palkkaryhmä A:
0 v. palveluslisäportaassa 1,1 %
5 v. palveluslisäportaassa 0,7 %
8 v. palveluslisäportaassa 0,4 %
11 v. palveluslisäportaassa 0 %
Palkkaryhmä B:
0 v. palveluslisäportaassa 1,6 %
5 v. palveluslisäportaassa 0,9 %
8 v. palveluslisäportaassa 0,5 %
11 v. palveluslisäportaassa 0 %
Palkkaryhmä C:
0 v. palveluslisäportaassa 2,1 %
5 v. palveluslisäportaassa 1,8 %
8 v. palveluslisäportaassa 1,0 %
11 v. palveluslisäportaassa 0 %
Palkkaryhmä D:
0 v. palveluslisäportaassa 2,1 %
5 v. palveluslisäportaassa 1,8 %
8 v. palveluslisäportaassa 1,0 %
11 v. palveluslisäportaassa 0 %
Palkkaryhmä E:
0 v. palveluslisäportaassa 2,8 %
5 v. palveluslisäportaassa 2,1 %
8 v. palveluslisäportaassa 1,2 %
11 v. palveluslisäportaassa 0 %
Palkkaryhmä F:
0 v. palveluslisäportaassa 3,2 %
5 v. palveluslisäportaassa 2,5 %
8 v. palveluslisäportaassa 1,3 %
11 v. palveluslisäportaassa 0 %
Yhden vuoden palkkoja nostava kokonaisvaikutus on 2,8 prosenttia. Parhaimmillaan esimerkiksi C- ja D-ryhmissä palkat nousevat 4,1 %:a vuoden aikana riippuen työntekijän palveluslisäportaasta.
Työehtosopimuksen määräyksiä, jotka liittyvät työoloihin saatiin parannettua merkittävästi. Lisäksi tulkinnallisesti epäselviä työehtosopimusmääräyksiä selkeytettiin. Lisäksi henkilöstön edustajien toimintaedellytyksiä parannettiin ja erityisesti työsuojeluvaltuutettujen osalta otettiin merkittäviä askeleita eteenpäin, kun työehtosopimukseen sovittiin uusi työsuojeluvaltuutettuja koskeva sopimus. Työantajapuoli esitti neuvotteluissa myös lukuisia heikennyksiä työehtosopimukseen, joita onnistuttiin torjumaan.
Työehtosopimusratkaisu sisältää mm. seuraavia tekstiparannuksia:
- Työvuoroluettelon yksipuolinen muuttaminen työnantajan määräyksestä on yksityisellä sosiaalipalvelualalla ennestään hyvin korkean kynnyksen takana. Nyt työvuoroluettelon muuttaminen työnantajan määräyksestä on entistä vaikeampaa ja se edellyttää ”painavaa ennalta arvaamatonta muutosta”. Lisäksi työehtosopimukseen on lisätty muistutuksena seuraava soveltamisohje: ”Kun työvuoron muutoksesta sovitaan, työnantaja ei saa yksipuolisesti tasoittaa työtunteja saman tasoittumisjakson aikana.”
- Mahdollisuutta jakaa työvuoroja useampaan osaan tiukennettiin ja selkeytettiin seuraavalla soveltamisohjeella: ”Perusteltuna syynä työvuorojen jakamiselle ei voida pitää työtä, jota tehdään vakiintuneiden työvuorojen puitteissa säännöllisesti tai vähimmäismitoituksen edellyttämänä. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa tai vanhusten hoivassa tulee työvuorot järjestää, ellei perusteltua syytä muuhun menettelyyn ole, yhdenjaksoisena. Yhdenjaksoisuudesta voidaan poiketa, jos esimerkiksi työtä ei ole tarjolla yhdenjaksoisten vuorojen järjestämiseen.”
- Lisättiin lain kirjaukset vuosilomien antamisesta ja lakia tiukempi kirjaus vuosilomien ns. pätkimisestä: ”Ilman sopimista 4 viikon kesäloma tai 1 viikon talviloma voidaan jakaa useampaan osaan tämän soveltamisohjeen mukaan vain erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa palvelun tarjoamista ei voida sijaisjärjestelyillä tai muilla toimilla taata.”
- Hälytyskorvauksia korotetaan 40 prosentilla.
- Perhevapaauudistus (40+32 päivää) tehtiin ilman kompensaatiota.
- ”Palkallinen vähintään 20 minuutin ruokatauko on järjestettävä siten, että työntekijä kykenee sen aikana ruokailemaan. Tauon aikana voi kuitenkin tulla tilapäisiä keskeytyksiä asiakkaiden auttamistilanteiden sitä edellyttäessä. Muu kuin vähäinen keskeytys oikeuttaa tauon jatkamiseen keskeytystä vastaavalla ajalla. Asiakkaiden kanssa tehtävää esimerkkiruokailua tai vastaavaa työtehtävää ei lasketa ruokatauoksi.”
- ”Kolmen viikon työvuorolistalla tulee olla vähintään kuusi vapaapäivää sekä arkipyhävapaat arkipyhäjaksoilla, ellei arkipyhävapaiden ajankohdasta ole sovittu työehtosopimuksen 7 §:n mukaisesti. Työvuorot suunnitellaan siten, että työntekijälle annetaan vähintään kaksi peräkkäistä vapaapäivää kolmen viikon aikana. Työntekijälle on järjestettävä vähintään kaksi lauantain ja sunnuntain kestävää viikonloppuvapaata kuuden viikon ajanjaksolla, ellei tästä ole työn käynnissä pitämisen vuoksi välttämätöntä poiketa tai työntekijän kanssa toisin sovita.”
- Vuorokausilepo voidaan paikallisesti sopien (kaksiportainen sopiminen) lyhentää 9 tuntiin työaikalain normaalia soveltamisalaa laajemmin.
- Työaikasuunnitelma on tehtävä aina kirjallisesti, jos tehdään paikallinen sopimus pidemmistä tasoittumisjaksoista.
- Työaikapankkimääräystä selkeytettiin.
- Lisien maksamista työsuhteen päättyessä selkeytettiin.
- Lomarahan maksamisen edellytyksiä selkeytettiin kirjaamalla, että ”tässä kohdassa tarkoitettu hyväksyttävä syy olla palaamatta lomalta on esimerkiksi työsuhteen päättyminen loman aikana, noudattaen irtisanomisaikaa.”
- Lisättiin soveltamisohje sairausajanpalkkamääräyksiin, jonka perusteella täsmennettiin, että käytettäessä vuosilomapalkan mukaista tuntikohtaisten lisien huomioon ottamista, maksetaan tuntilisien osuus sairausajalta riippumatta siitä, mille viikonpäiville sairausloman alle jääneet työpäivät sijoittuivat.
- Etähuoltajan oikeus tilapäiseen poissaoloon lapsen sairastuessa kirjattu työehtosopimukseen.
- Siviilipalveluslain mukainen täydennyskoulutus rinnastetaan reservin kertausharjoituksiin.
- Palkkasopimukseen lisättiin tehtäväkohtaisten lisien osalta, että luottamusmies voi niin harkitessaan esittää neuvotteluita sovellettavien tehtäväkohtaisten lisien perusteista.
- Palveluslisien samankaltaisen työn käsitettä koskevaa kohtaa täsmennettiin ja parannettiin: ”Samankaltaisella työllä tarkoitetaan työtä, josta on olennaista hyötyä uudessa työssä. Tällaista on ainakin samalla ammattialalla tehty vähintään saman palkkaryhmän tai yhtä palkkaryhmää alemman työn työkokemus. Ammattialoilla tarkoitetaan esimerkiksi 1.sosiaali- ja terveyspalvelualan hoiva-, hoito- ja ohjaustyötä ja 2.varhaiskasvatusalan työtä, 3.keittiötyötä, 4.kiinteistötyötä ja 5.toimistotyötä.”
- ”Työhön liittyvän täydennyskoulutuksen tentit, kuten lääkehoitotentti, on oikeus suorittaa työaikana. Osapuolet voivat myös sopia sellaisesta tenttiin valmistautumisajasta työaikana, mikä nähdään puolin ja toisin tarpeelliseksi ja perustelluksi.”
- Työsuojeluvaltuutettujen uudessa liitteessä on sovittu mm. velvoittavasta työsuojeluvaltuutettujen ajankäytöstä.
- Luottamusmiesten, pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan 1.9.2022 lukien 3,5 %, ellei vähimmäistaulukoiden nosto johda korkeampaan korvaukseen. (Vähimmäistaulukoita korotetaan 5 % ja 100 edustetun työntekijän tasosta alkaen 7 %). Toiselle sopimusvuodelle 1.6.2023 alkaen korvauksia korotetaan 2. sopimusvuoden palkankorotusten yhteenlasketulla kustannusvaikutuksella.
- Luottamusmiehen toimintaedellytyksiin ja määräyksiin saatiin lukuisia parannuksia.
Kiitos kaikille jäsenille neuvottelujen tukemisesta. Ylityö- ja vuoronvaihtokielto toi neuvottelupöytään tarvittua voimaa ratkaisun löytämiseksi. Ensi vuoden keväällä jatketaan vaikeita neuvotteluja palkkaratkaisun löytämiseksi.
SuPer, Tehy ja ERTO kuuluvat neuvottelujärjestö Sote ry:hyn, joka neuvottelee yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksesta Hyvinvointiala HALI ry:n kanssa. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla työskentelee noin 70 000 työntekijää, joista Sote ry edustaa selvästi valtaosaa. Sopimusalan piiriin kuuluu muun muassa yksityisiä hoiva-alan yrityksiä, kotipalvelu ja varhaiskasvatus.
Hyvää ja lämmintä kesää toivottavat,
Jukka Parkkola Mirja Kinnunen Camilla Heikkinen
Sopimusneuvottelija Juristi Lakimies
SuPer ry Tehy ry ERTO ry