Mielipide: Toteutuuko lainasäädäntö kehitysvammaisten toimintayksiköiden arjessa?
SuPer julkaisi kesäkuussa selvityksen vammaistyöstä. Vuonna 2014 julkaistiin ensimmäinen selvitys SuPerin toimesta, ja osallistuin itsekin kyseisen selvityksen tekemiseen. Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeudesta oli tuolloin puhuttu jo useita vuosia.
Kehitysvammaisten oikeuksiin kuuluu oikeus ihmisarvoiseen elämään ja ettei heidän vakaumustaan tai yksityisyyttään loukata. Jokaiselle kehitysvammaiselle tulee tehdä palvelu- ja hoitosuunnitelma, joka sisältää toimenpiteet henkilön itsemääräämisoikeuden tukemiseksi ja edistämiseksi. Sen tulee sisältää myös tietoa kommunikaatiomenetelmien käytöstä sekä rajoitustoimenpiteistä, joita voidaan joutua käyttämään.
SuPerin viimeisimmän selvityksen perusteella kouluttamattomia tai epäpäteviä työntekijöitä työskentelee 37 prosentilla vammaistyön työpaikoista. Alalla koetaan myös erittäin paljon väkivaltaa tai sen uhkaa. Mitä useammin väkivaltaa esiintyy, sitä todennäköisemmin käytetään myös rajoitustoimenpiteitä.
Rajoitustoimenpiteistä säädetään laissa kehitysvammaisten erityishuollosta (luku 3 a). Lain mukaan erityishuolto tulee toteuttaa ensisijaisesti yhteisymmärryksessä erityishuollossa olevan henkilön kanssa. Laissa tarkoitettuja rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää ainoastaan silloin, kun:
- erityishuollossa oleva henkilö ei kykene tekemään hoitoaan ja huolenpitoaan koskevia ratkaisuja eikä ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia;
- rajoitustoimenpiteen käyttäminen on välttämätöntä hänen terveytensä tai turvallisuutensa taikka muiden terveyden tai turvallisuuden suojaamiseksi taikka merkittävän omaisuusvahingon ehkäisemiseksi; ja
- muut, lievemmät keinot eivät ole tilanteeseen soveltuvia tai riittäviä.
Lain mukaan rajoitustoimenpiteitä saa suorittaa ja niihin osallistua vain asiakkaan toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö. Työturvallisuussäädösten ja AVEKKI -toimintatapamallin mukaisesti työntekijä ei yksin rajoita asiakasta, vaan rajoittaminen tulee tehdä aina vähintään kahden työntekijän toimesta, jolloin pyritään takaamaan asiakkaan ja henkilökunnan turvallisuus rajoittamistilanteessa. Epäpätevät työntekijät eivät saa osallistua rajoittamiseen.
Työnantajan velvollisuus on huolehtia, että työvuorossa on riittävä määrä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä, jotta rajoittamistilanteessa työturvallisuuslain säädökset sekä lain asettamat velvoitteet täyttyvät.
Sosiaali- ja terveysministeriössä mietitään lain muuttamista niin, että koulutusvaatimusta lievennettäisiin koskien rajoitustoimenpiteitä. Mielestäni koulutusvaatimusta ei tule lieventää, koska kysymyksessä on kehitysvammaisen ihmisen perusoikeuksiin puuttumisesta. Niillä henkilöillä, jotka joutuvat puuttumaan perusoikeuksiin, tulee olla riittävä koulutustausta, joka sisältää hoitotyön eettisen arvopohjan.
Jarkko Koivisto
Pääluottamusmies SuPer ry
Eteva kuntayhtymä