Lähihoitaja Tarja Parkatti ehdolla Lääkitysturvallisuuden vaikuttajaksi
Suomessa valitaan ensimmäistä kertaa Lääkitysturvallisuuden vaikuttaja − Yksi neljästä finalistista on superilainen lähihoitaja Tarja Parkatti
Lääke voi olla tutkitusti turvallinen, mutta muuttua vakavaksi terveysriskiksi, jos sitä käytetään väärällä ihmisellä tai väärällä tavalla. Tämä kävi selväksi kevään hoivakotikriisissä, mutta ongelma koskee muitakin kuin hoivakotien ikäihmisiä.
Terveydenhuollon vaaratapahtumista Suomessa jopa puolet liittyy lääkityksen virheisiin ja poikkeamiin.
Suurin osa lääkityksen riskeistä olisi vältettävissä, mutta lääkitysturvallisuuden parantaminen vaatii hyviä käytäntöjä ja ponnisteluja niiden löytämiseksi.
Terveydenhuollon uutislehti Mediuutiset tukee näitä ponnisteluja palkitsemalla ensimmäistä kertaa Suomessa henkilön, tahon, teon tai projektin, joka on viime vuosina edistänyt merkittävästi lääkkeiden turvallista käyttöä.
Keväällä käynnistynyt kampanja sai kentältä 30 hyvin perusteltua ehdotusta vuoden 2019 Lääkitysturvallisuuden vaikuttajaksi. Asiantuntijaraati kävi ehdotukset läpi ja on nyt valinnut niistä neljä finalistia, joiden joukossa on myös voittaja.
1. Fimean Lääke75+-tietokanta
Tietokanta syntyi tarpeesta saada helppo nettikäyttöinen työkalu, joka auttaa valitsemaan iäkkäille turvallisia ja tehokkaita lääkkeitä. Se sisältää suositukset lähes 500 lääkeaineen ja niiden yhdistelmien soveltuvuudesta iäkkäille. Suositukset perustuvat tutkimusnäyttöön ja kansainvälisiin suosituksiin. Tietokanta on maksuton, kaikille saatavilla Fimean nettisivuilla.
Tietokantaa on käytetty tutkimuksissa, ja sen avulla on voitu osoittaa, että ikäihmisillä vältettävien lääkkeiden käyttö on vähenemässä Suomessa. Väestön ikääntymisen megatrendi vain lisää työkalun merkitystä jatkossa.
Ehdokas: Asiantuntijaryhmän edustajana tutkija Johanna Jyrkkä, Fimea.
2. Klinikkaproviisorit sairaalassa
Proviisorien osaamista on hyödynnetty liian vähän turvallisten lääkehoitokäytäntöjen varmistamisessa sairaaloissa. Ilahduttava poikkeus on Hus, jossa on rakennettu klinikkaproviisorin toimenkuvia eri erikoisaloille.
Hus on raadin mukaan hyödyntänyt onnistuneesti muualla tehtyä kehitystyötä ja tutkimusta ja rakentanut pelkän pilotin sijaan pysyvää toimintaa. Toiminta on laajenemassa lasten ja nuorten sairauksista ja syöpätaudeista leikkaustoimintaan ja teho-osastolle.
Klinikkaproviisorit varmistavat, että lääkehoidon prosesseja kehitetään klinikoilla järjestelmällisesti turvallisemmiksi. Tällä on laaja merkitys, sillä puutteet erikoissairaanhoidon lääkitysturvallisuudessa siirtyvät potilaan mukana muihin hoitoyksiköihin ja kotihoitoon.
Ehdokas: Klinikkaproviisoreista vastaava proviisori, LHKA Kirsi Kvarnström, HUS Apteekki.
3. Työpaikkansa potilasturvallisuuden puutteet paljastanut lähihoitaja
Lähihoitajan ilmianto työpaikkansa lääkitys- ja potilasturvallisuuden vaarantumisesta johti tammikuussa 2019 siihen, että Valvira keskeytti Esperi Caren hoivakoti Ulrikan toiminnan. Vanhusten hoivan laadusta käynnistyi erittäin laaja keskustelu, joka toi muidenkin hoivakotien puutteita päivänvaloon, vauhditti niiden valvontaa ja vaikutti hallitusohjelman hoitajamitoitukseen.
Potilas- ja lääkitysturvallisuus perustuvat organisaation arvoihin ja johtamiseen. Turvallisuuskulttuurin tueksi tarvitaan rakenteita, käytäntöjä ja resursseja, mutta raadin mukaan niiden vaikutus on kiinni myös lääkitystä toteuttavista ihmisistä. Parkatin rohkea toiminta osoittaa, miten jokainen hoitotiimin jäsenen vaikuttaa merkittävästi lääkehoidon toteutuksen turvallisuuteen.
Ehdokas: Lähihoitaja Tarja Parkatti.
Lue lisää: Nyt puhuu hoivakotikohun käynnistänyt superilainen sankarihoitaja – ”Onneksi kupla puhkesi” (superlehti.fi)
4. Lohjan toimintamalli monilääkityksen riskien ehkäisemiseksi kotihoidossa
Lohjan kotihoidon, Lohjan 1. apteekin ja Helsingin yliopiston tutkimushanke tuotti uudenlaisen toimintamallin, jolla voi systemaattisesti seuloa ja tunnistaa kotihoidon asiakkaista ne, joiden lääkehoito pitää arvioida hoidollisesti merkittävien riskien vuoksi.
Raati kiittää mallissa kotihoidon hoitajien, avoapteekin ja lääkärin yhteistyötä, toiminnan vaikuttavuuden seuraamista ja myös sen tieteellistä tutkimista. Malli on hyvä esimerkki ruohonjuuren tarpeista lähteneestä keittämishankkeesta, joka on laajentunut käyttöön muille paikkakunnille.
Ehdokas: Projektin koordinaattori, proviisori, LHKA Terhi Toivo, Helsingin yliopisto.
Raatiin kuuluivat sosiaalifarmasian professori Marja Airaksinen Helsingin yliopistosta, neurologian ja kliinisen lääkehoidon dosentti, osastonylilääkäri Juha Puustinen Satasairaalasta, ylilääkäri Päivi Ruokoniemi Fimeasta, farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler Apteekkariliitosta, lääkitysturvallisuuskoordinaattori Lotta Schepel HUS:sta, erityisasiantuntija Heidi Tahvanainen sosiaali- ja terveysministeriöstä ja potilasturvallisuuslääkäri Maiju Welling Potilasvakuutuskeskuksesta.
Raatilaiset jääväsivät itsensä niiden ehdotusten käsittelystä, joissa he ovat olleet tavalla tai toisella henkilökohtaisesti mukana.
− Raati halusi painottaa mahdollisimman neutraalia valintaa. Sen vuoksi he esimerkiksi jättivät finalisteista pois erään ehdotuksen, joka olisi kaikkien raadin jäsenten mielestä sinne ehdottomasti kuulunut, mutta jonka suhteen suuri osa heistä oli jäävi, raadin sihteerinä toiminut Mediuutisten toimittaja Elina Heino sanoo.
Vuoden 2019 Lääkitysturvallisuuden vaikuttaja julkistetaan palkintojuhlassa 12. syyskuuta.