Turvallinen lääkehoito

Lääkehoito on osa lähihoitajan ylläpidettävää ammattitaitoa. Lääkehoidon osaaminen on laaja kokonaisuus: lääkkeenjaon lisäksi se tarkoittaa vaikuttavuuden seurantaa ja raportointia sekä lääkkeiden ominaisuuksien ja vaikutuksien tuntemista.

Hoitajien lääkkeidenjako on korvattu yhä useammin osastofarmasialla tai annosjakelulla. Lääkehoidon vaikuttavuuden seurannan ja raportoinnin osalta ammattitaitoista hoitajaa on mahdotonta korvata.

SuPerin lääkelaskut-videosarja

Olitpa opiskelija tai muuten vain muistia virkistämässä, voit kerrata lääkelaskuja. Videosarjan kolme osaa ovat: perusteet, mittayksiköt ja prosenttilaskut.

Tulosta itsellesi taulukko helpottamaan yksikkömuunnoksia (PDF).

Turvallinen lääkehoito -opas

Toimintaympäristöstä (varhaiskasvatus, vanhustenhoito, erikoissairaanhoito jne.) riippumatta lääkehoidon toteuttaminen luokitellaan terveydenhuollon toiminnaksi. Lääkehoidon toteuttamisesta vastaavat ensisijaisesti lääkehoitoon koulutetut terveydenhuollon ammattihenkilöt kuten lähi- ja sairaanhoitajat.

Ilman lääkehoidon koulutusta ei voi osallistua lääkehoidon tehtäviin ja sen toteuttamiseen (valvira.fi).

STM:n Turvallinen lääkehoito -opas

Viranomaisyhteistyönä valmisteltu opas on luonteeltaan suositus. Sen tavoitteena on parantaa lääkitysturvallisuuskäytäntöjä entisestään.
Turvallinen lääkehoito - Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen julkaistu Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja sarjassa 2021:6

SuPer on julkaissut oman oppaan potilas- ja asiakasturvallisuudesta Potilas- ja asiakasturvallisuuden opas (PDF). Tutustu päivitettyyn potilas- ja asiakasturvallisuuden oppaaseen.

Lääkeinformaatioverkosto on kerännyt luotettavaa lääketietoa antavia sivustoja, jotka on havaittu hyviksi hoitotyön ammattilaisten käytännön työssä. Hoitajien lääketiedon lähteet ja työkalut (PDF).

Lääkehoitosuunnitelma

Turvallinen lääkehoito perustuu lääkehoitosuunnitelmaan. Se tulee olla laadittuna kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä sekä muissa lääkehoitoa toteuttavissa toimintayksiköissä.

Lääkehoitosuunnitelma ohjaa toimintayksikön lääkehoidon käytäntöjä ja toiminnan riskien arviointia. Suunnitelman avulla voidaan varmistaa lääkehoidon laatu ja turvallisuus, ja se on osa laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelmaa tai omavalvontasuunnitelmaa. Lääkehoitosuunnitelma on erinomainen hoitohenkilökunnan perehdyttämisen työkalu.

Lääkehoitosuunnitelma kattaa:

• yksikön lääkehoidon vaativuustason ja tehtävät
• lääkehuollon
• osaamisvaatimukset, vastuut, velvollisuudet ja työnjaon
• lääkehoidon kokonaisuuden suunnittelun ja toteutuksen ja
• tapahtuneiden poikkeamien seurannan ja poikkeamista raportoinnin.

Lähihoitaja on lääkehoidon osaaja

Vastuu potilaan lääkehoidon kokonaisuudesta on hoitavalla lääkärillä. Jokainen lääkehoitoa toteuttava tai siihen osallistuva on vastuussa omasta toiminnastaan. Työnantajan on varmistettava, että potilasturvallisuus ei vaarannu.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut lähihoitaja saa:

• jakaa lääkkeitä potilaskohtaisiksi annoksiksi
• antaa lääkkeitä, myös PKV-lääkkeitä, luonnollista tietä eli tabletteina, kapseleina, liuoksina, silmä- ja korvatippoina, voiteina, laastareina ja peräpuikkoina   
• pistää injektioita ihon alle ja lihakseen
• vaihtaa lääkkeettömän, perusliuosta sisältävän jatkoinfuusion ja
• hätätilanteessa aloittaa nestehoidon, mikäli laillistettua, lääkehoidon koulutuksen saanutta terveydenhuollon ammattihenkilöä ei ole saatavilla.

Lue lisää sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteista.

Muuhun vaativampaan lääkehoitoon osallistumisesta työnantaja päättää työyksikön toiminnan ja tarpeen mukaan. Näissä tapauksissa työnantaja järjestää lisäkoulutuksen, varmistaa osaamisen ja lääkehoidosta vastaava lääkäri myöntää luvan. Vaativampia tehtäviä ovat esimerkiksi suonen sisäinen neste- ja lääkehoito, päihderiippuvuuksien lääkehoito ja verensiirrot.

Lähihoitajaopiskelija voi osallistua lääkehoitoon rajoituksin

Lähihoitajaopiskelija voi toimia tilapäisesti lähihoitajan sijaisena, jos se on työyksikön toiminnan kannalta tarkoituksenmukaista. Edellytyksenä on työnantajan vaatiman lääkehoidon tentin suorittaminen hyväksytysti, näyttöjen antaminen ja voimassa oleva lääkehoitolupa. Lääkehoitolupa kirjataan työyksikön lääkehoitosuunnitelmaan.

Lähihoitajaopiskelija saa:

• antaa valmiiksi annosteltuja, luonnollista tietä annettavia lääkkeitä.
• pistää ihon alle lääkkeitä.

Lääkehoidon toteuttaminen perustuu näissä tilanteissa ennen kaikkea potilaan ja/tai hänen omaisensa sekä lääkehoitoa toteuttavan työntekijän ja toimintayksikön johdon väliseen yhteiseen sopimukseen.

SuPer suosittelee, että lähihoitajaopiskelijalla on 2/3 opinnoista ja lähihoitajatutkintoon kuuluvat lääkehoidon opinnot suoritettu hyväksytysti, jos hän toimii lähihoitajan sijaisena. 

Jos lähihoitajaopiskelija ei ole suorittanut lähihoitajatutkintoon kuuluvia lääkehoidon opintoja oppilaitoksessa, on hänen lääkehoidon osaaminen sama kuin lääkehoitoon kouluttamattoman henkilön.

Lääkehoitoon kouluttamaton henkilö ei voi toteuttaa lääkehoitoa yksin

Lääkehoitoon kouluttamaton henkilö ei voi vastata lääkehoidosta, eikä toteuttaa lääkehoitoa yksin. Työnantaja voi tarvittaessa järjestää lääkehoidon koulutuksen. Koulutuksen, osaamisen varmistamisen ja näyttöjen jälkeen luvan myöntää toiminnasta vastaava lääkäri.

Lääkehoitoon kouluttamaton henkilö saa:

• osallistua valmiiksi jaettujen lääkkeiden antamiseen luonnollista tietä
• pistää lääkkeen ihon alle ja
• antaa dosetista lääkkeitä yksittäistapauksissa, tilannekohtaisen harkinnan ja riittävän lisäkoulutuksen (esimerkiksi mini LOP-koulutus) suorittamisen jälkeen.

Lääkehoidon toteuttaminen perustuu näissä tilanteissa ennen kaikkea potilaan, asiakkaan ja/tai hänen omaisensa sekä lääkehoitoa toteuttavan työntekijän ja toimintayksikön johdon väliseen yhteiseen sopimukseen.

Lääkehoidon tentti

Terveydenhuollon ammattihenkilöillä, kuten lähihoitajilla, on lakisääteinen velvollisuus ylläpitää ja kehittää omaa ammattitaitoaan. Esimiehen vastuulla on varmistaa, että työntekijöillä on riittävä ammattitaito sekä hyvät ja turvalliset työolosuhteet lääkehoidon toteuttamiseen. Hoitajien vastuulla on toteuttaa lääkehoitoa lääkärin määräyksien mukaan. Jokainen lääkehoitoa toteuttava tai siihen osallistuva on vastuussa omasta toiminnastaan.

Lääkehoidon osaaminen on varmistettava määräajoin tenteillä. Turvallinen lääkehoito -oppaan mukaan osaaminen varmistetaan vähintään viiden vuoden välein, mutta käytännöt vaihtelevat suuresti.

Lääkehoitoluvan suorittamiseen kuuluu eri osa-alueita mittaavat kokeet ja näytöt, jotka määritellään toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmassa:

• Teorian osaamista arvioidaan kirjallisilla tai suullisilla kokeilla.
• Lääkkeiden annostelussa tarvittavan lääkelaskennan osaamista arvioidaan lääkelaskennan kirjallisilla kokeilla sekä käytännöllisen osaamisen näytöllä.
• Kliininen lääkehoidon osaaminen arvioidaan käytännön näytöillä, jotka tulee suorittaa hyväksytysti toimintayksikön näyttökriteerien mukaisesti.

Lääkehoitoluvasta kirjataan työyksikön lääkehoitosuunnitelmaan:

• Miten usein lääkehoidon tentti on suoritettava hyväksytysti
• Kuinka monta yrityskertaa työnantajaa antaa
• Saako tentin suorittaa työajalla
• Saako tentin lukemiseen käyttää työaikaa
• Mitä seuraa, jos ei läpäise tenttiä sovitusti 
• Milloin tentin voi suorittaa uudestaan.

Entä jos ei pääse lääkehoidon tentistä läpi?

Hylätyn lääkehoidon tentin uusimiskäytännöt vaihtelevat työnantajan mukaan. Yleinen käytäntö on, että mikäli työntekijä ei suoriudu lääkehoidon tenteistä ensimmäisellä yrityksellä, on hänellä mahdollisuus uusia ainoastaan hylätty osa-alue. Arvioi, mitä asioita sinun pitää kerrata uusintaa varten.

Uusintakertojen määrä on työnantajakohtainen. Uusintasuoritusten välissä tulee kuitenkin olla vähintään viikko, jolloin työntekijä harjoittelee omalla ajallaan lisää. Jos työnantaja epäilee työntekijän lääkehoidon osaamista tai potilas-/asiakasturvallisuuden vaarantumista, on työnantajalla oikeus ja velvollisuus puuttua asiaan.  Mahdolliset vaikutukset työtehtäviin ja palkkaan pitää arvioida aina tapauskohtaisesti.

Lääkehoidon turvallisuuden varmistaminen

Lääkityspoikkeama

Lääkityspoikkeama on virhe lääkehoidossa. Lääkityspoikkeama voi tapahtua missä vaiheessa tahansa lääkehoidon toteutusta. Yleisimmät poikkeamatyypit ovat lääkitsemättä jättäminen, väärä lääke tai lääkitysmuutoksen kirjaamatta jättäminen.

Hoitohenkilökunnalla on keskeinen rooli turvallisen lääkehoidon toteutuksessa ja lääkityspoikkeamien ennaltaehkäisyssä.

Riskiryhmiä turvallisen lääkehoidon toteutuksessa ovat Iäkkäät, monisairaat ja lapset. Iäkkäillä on paljon lääkkeitä ja rajoitteita lääkkeiden käytössä (esim. munuaisten vajaatoiminta), sekä huonompi elimistön kyky palautua lääkityspoikkeamasta. Monisairailla on useita lääkkeitä ja eri hoitavia lääkäreitä, jolloin lääkityksen kokonaiskuva ei yleensä ole kenenkään hallussa, eivätkä lääkityslistat ole ajantasaisia. Lasten lääkeannokset ovat pienempiä, eikä aina ole valmiita lääkevalmisteita.

WHO:n ”viiden oikean listan” avulla voidaan välttää useimmat lääkehoidon toteuttamisen virheet.
Tarkista aina:

• Oikea annos
• Oikeaa lääkettä
• Oikeaan aikaan
• Oikeaa antoreittiä
• Oikealle potilaalle.

Kaksoistarkastus

Lääkehoidon toteuttamisessa tapahtuvia haittoja voidaan vähentää kaksoistarkastuksella. Se voidaan toteuttaa joko niin, että tarkastuksen toteuttaa kaksi eri henkilöä tai jos se ei ole mahdollista, niin, että lääkkeen antaja (yksi henkilö) tarkastaa lääkkeenannon oikeellisuuden kahdella eri kerralla tai kahdella eri menetelmällä.

Esimerkiksi injektion antamisen yhteydessä lääkkeen voi tarkistaa ensimmäisen kerran, kun se saatetaan käyttökuntoon ja toisen kerran ennen kuin se annetaan potilaalle. Erityisen tärkeää kaksoistarkastus on silloin, kun kyseessä on lääke tai lääkeannos, joka voi aiheuttaa potilaalle merkittävää haittaa tai jopa hengenvaaran (esim. vahvat kipulääkkeet).

Lääketiedon kirjaaminen

Lääkehoidossa tehtävät muutokset kirjataan yhtenäisesti. Suullinen tai puhelimitse annettu lääkemääräys on aina riski väärinymmärrykselle. Toistamalla varmistetaan, että on kuullut määräyksen oikein. “Suljetun ympyrän viestintäperiaate” - Kuuntele ja kuittaa. Potilasohjauksessa varmistetaan, että potilas on kuullut ja ymmärtänyt oikein.

Lääkitysvirheistä on aina laadittava yksityiskohtaiset potilasasiakirjamerkinnät potilasasiakirja-asetuksen mukaisesti. Merkinnöistä on käytävä ilmi kuvaus vahingosta, selvitys tapahtumassa mukana olleista työntekijöistä sekä kuvaus vahingon epäillystä syystä. Merkinnät on tehtävä välittömästi vahingon tapahtumisen jälkeen.  Potilasasiakirjamerkintöjen lisäksi tehdään ilmoitus lääkityspoikkeamien raportointijärjestelmään toimintayksikön ohjeiden mukaan.

Lue lisää potilasasiakirjoista (valvira.fi).

HaiPro

Vaaratapahtumalla tarkoitetaan tilannetta, jossa potilaan tai asiakkaan turvallisuus vaarantuu hoidon aikana; potilas saa esimerkiksi osastolla ollessaan väärän annoksen lääkettä. Jos tilanne huomataan ennen kuin siitä aiheutuu haittaa, puhutaan läheltä piti -tilanteesta. Haittatapahtumassa potilaalle on aiheutunut haittaa.

Kaikilla työpaikoilla on oltava vaaratapahtumien ilmoittamiseen työkalu. HaiPro on näistä yleisin. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ilmoittavat HaiPro-järjestelmään potilaan hoidossa havaitsemiaan vaaratapahtumia. HaiPro-järjestelmään raportoidaan sekä potilaalle haittaa aiheuttaneet tilanteet että läheltä piti -tilanteet.

Lue lisää HaiPro-järjestelmästä (spty.fi) ja katso myös Potilasturvallisuussanasto (pvk.fi).