Lähihoitaja Merja Kasurinen: Itseohjautuva työkulttuuri antaa valtaa ja vastuuta työntekijöille
Superilainen lähihoitaja Merja Kasurinen osallistui Kunteko-ohjelman työpajaan, jossa tavoitteena on kehittää oman työyhteisön työtä itseohjautuvaan suuntaan. Kokemus on ollut innostava.
Heinolan Mäntyläkodin arviointiyksikössä työskentelevä Merja Kasurinen osallistui itseohjautuvuustyöpajaan yhdessä kaupungin henkilöstöjohtajan, sosiaali- ja terveysjohtajan sekä neljän muun kaupungin eri yksiköissä työskentelevien työntekijöiden kanssa.
– Kun kuulimme työpaikallani arviointiyksikössä asiasta, olimme kaikki innostuneita aiheesta. Yhdessä sovimme, että minä osallistun työpajan työskentelyyn. On hienoa, että Heinolasta pajaan osallistui etupäässä työntekijöitä, ei pelkästään esimiesasemassa olevia, Kasurinen kertaa.
Pajassa eri työryhmät valitsivat omat kehittämiskohteensa kouluttajien johdolla ja tekivät suunnitelman niissä etenemisestä.
Itseohjautuvuudessa luotetaan ihmiseen
Itseohjautuvuus on ajankohtainen teema työelämässä, vaikka aihe ei ole uusi.
Hoitosektorilla esimerkiksi itseohjautuvuudesta saatetaan nostaa hollantilainen kotihoidon palveluita tarjoava Buurtzorg, jossa kotihoidon tiimit työskentelevät ilman esimiestä itseohjautuvasti.
Itseohjautuvuudessa luotetaan ihmiseen ja hänen haluunsa tehdä asiat hyvin. Lähtökohtana on työntekijöiden vahva itsenäinen asema ja vapaus tehdä isojakin päätöksiä kysymättä lupaa. Itseohjautuvuus voi tarkoittaa myös sitä, että työntekijät hoitavat johtamiseen liittyviä tehtäviä, jolloin esimerkiksi keskijohtoa tai tiiminvetäjiä ei tarvita.
Kasurisen työyhteisössä ensimmäiseksi kehittämiskohteeksi valikoitui autonominen työvuorosuunnittelu.
– Aluksi kuvasimme nykytilanteen. Tämän jälkeen suunnittelimme askeleet eteenpäin: mihin haluamme edetä, miten ja millaisella aikataululla. Meidän yksikössä tavoitteena on muuttaa työtä niin, että jatkossa työntekijät itse tekevät työvuorosuunnitteluun liittyen asioita ja työvaiheita, joita nyt tekee esimies, Merja Kasurinen kertoo.
Tämä edellyttää luottamusta, hyvää yhteishenkeä sekä myös muutosta johtajuudessa: johtaja ei voi ajatella olevansa ”kaikkivoipainen”.
Tiimipalavereita ilman esimiestä
Kasurisen työpaikalla Mäntyläkodin arviointiyksikössä on kymmenen asiakaspaikkaa. Yksikössä arvioidaan asiakkaan toimintakykyä ja oikeaa hoitopaikkaa. Tuleva hoitopaikka voi arvioinnin jälkeen olla saman rakennuksen tehostetun palveluasumisen yksikössä, yksityisessä hoivakodissa tai kotihoidon turvin kotona. Yksikössä on asiakkaita myös kuntoutus- sekä lyhytjaksoilla.
Kasurinen kehuu vuolaasti sekä esimiestä että moniammatillista tiimiä. – Töihin on ilo lähteä, koska tiimiltä saa tukea ja työ on monipuolista.
Tällä hetkellä yksikössä työskentelee kahdeksan lähi- tai perushoitajaa, sairaanhoitaja, fysioterapeutti ja geriatri. Myös sosiaalityöntekijän ja toimintaterapeutin asiantuntemusta on saatavilla.
Kun arviointiyksikkö kesällä 2017 perustettiin, haettiin sinne työntekijöitä sisäisellä haulla. Haussa painotettiin moniammatillista työtä ja kehitysmyönteisyyttä. Niinpä muodostuneessa uudessa tiimissä on ollut itseohjautuvuutta jo ennen työpajatyöskentelyyn osallistumista. Esimerkiksi tiimipalavereita on pidetty ilman esimiestä.
– Esimies pyydetään paikalle, mikäli on asioita, jotka vaativat hänen asiantuntemustaan ja päätöstä, Kasurinen selvittää.
Mäntyläkodissa kehittämiseen suhtaudutaan ylipäänsä myönteisesti, mutta Kasurinen tunnistaa myös sen, että aina on niitä, jotka eivät halua, että mikään muuttuu. Muutostilanteissa asioiden avaaminen ja perusteleminen ja niistä tiedottaminen on ensiarvoisen tärkeää. – Meillä ymmärrys toisia kohtaan on lisääntynyt ja muutosvastarinta vähentynyt esimerkiksi työnkierron myötä. Työnkiertoon on voinut lähteä myös pareittain, hän kertoo.
Entä millainen viesti Kasurisella on muille superilaisille työn kehittämiseen liittyen?
– Kehotan menemään rohkeasti ja innolla mukaan, sillä työn kehittäminen kannattaa. Aina löytyy uusia ideoita, joilla voimme vaikuttaa omaan työhömme, hän kannustaa.
EU-rahoitteisen Kunteko-ohjelman tavoitteena on tuoda esiin kunta-alalla tehtävää hyvää kehittämistyötä. Itseohjautuvuusverkostossa aiheesta kiinnostuneet ja sitä kokeilevat kuntaorganisaatiot kootaan yhteen vaihtamaan ajatuksia ja oppimaan toisiltaan. Tavoitteena on itseohjautuvamman työkulttuurin luominen. Itseohjautuvuustyöpaja on osa itseohjautuvuusverkostoa.
Kunteko 2020 - kunta- ja maakunta-alan työelämän kehittämisohjelmaa toteuttavat yhdessä KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt, muun muassa Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö Koho ry, johon SuPer kuuluu.