Kunta-alan superilaisille uusi työehtosopimus syyskuussa
SuPerin hallitus hyväksyi neuvottelutuloksen SOTE-sopimuksesta 3. kesäkuuta pidetyssä kokouksessaan. Muiden sopijaosapuolten hallinnot ovat myös hyväksyneet sopimuksen.
SOTE-sopimus on sosiaali- ja terveydenhuollon uusi työ- ja virkaehtosopimus, Suomen suurin alakohtainen työ- ja virkaehtosopimus. Sopimus tulee voimaan 1.9.2021.
Jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon alakohtaisia ongelmia ratkotaan sote-alan omassa sopimuksessa. Uusi kuntasektorin sopimusala irtautuu KVTES:istä.
SOTE-sopimuksen piiriin tulee noin 180 000 työntekijää.
Ensimmäinen sopimuskausi on 1.9.2021–28.2.2022. Uutta SOTE-sopimusta sovelletaan kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä työskentelevään henkilöstöön. Nykyisen KVTES:n palkkahinnoitteluliitteet 3 ja 4 siirtyvät kokonaisuudessaan SOTE-sopimukseen.
Ennen 1.9.2021 tehdyt paikalliset sopimukset ovat voimassa.
SOTE-sopimuksen jaksotyöaikaa koskeviin määräyksiin saatiin eräitä parannuksia. .
Sote-henkilöstön työehtoihin keskittyvä sopimus tulee helpottamaan merkittävästi ratkaisujen löytämistä sosiaali- ja terveydenhuollon alakohtaisiin ongelmiin, mikä on ollut haasteellista aiemmassa hyvin monialaisessa yleisessä kuntasopimuksessa.
Varhaiskasvatuksen opettajien siirtyminen opetushenkilöstön sopimukseen ja SOTE-sopimuksen synty merkitsevät muutoksia myös kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen (KVTES). Käytännössä lastenhoitajista tulee jatkossa siellä suurin henkilöstöryhmä. Myös lastenhoitajien suhteellinen asema vahvistuu tässä ratkaisussa ja heidän edunvalvontansa tehostuu.
SOTE-sopimuksen määräaikaiset, vain jaksotyöaikaa koskevat muutokset
Vuorokausilepo jaksotyössä eli ns. pitkistä työvuoroista sopiminen
Paikallinen sopiminen ns. pitkistä vuoroista (vuorokausilepoaika lyhentyy 9 tuntiin nykyisen 11 tunnin sijasta) on 1.9.2021 jälkeen mahdollista.
Pääperiaate ei muutu vuorokausilevon pituudesta. Työntekijälle on jaksotyössä annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika varallaoloaikana tehtyä työtä lukuun ottamatta.
Jaksotyössä vuorokausilepo saadaan kuitenkin uuden määräyksen mukaan sopia paikallisen tarpeen mukaan yhdeksään tuntiin. Paikallisen sopimuksen määräysten soveltaminen työntekijään edellyttää lisäksi työntekijän suostumusta. Tästä edellytyksestä ei voida poiketa paikallisella sopimuksella.
Työntekijälle on annettava yhdeksään tuntiin lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä mahdollista, niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa.
Korvaava lepoaika on annettava yhdenjaksoisena, eikä sitä saa sijoittaa varallaoloajalle.
Vapaapäivien sijoittelu jaksotyössä
Jollei toimintojen luonne muuta vaadi, työntekijän säännöllinen työaika sijoitetaan viidelle työpäivälle viikossa. Työvuorot suunnitellaan niin, että työntekijälle annetaan vähintään kaksi vapaapäivää viikkoa kohden. Vapaapäivät pyritään antamaan peräkkäisinä päivinä viikon aikana.
Työvuorot suunnitellaan siten, että työntekijälle/viranhaltijalle annetaan vähintään kaksi peräkkäistä vapaapäivää kolmen viikon aikana. Kaksi peräkkäistä vapaapäivää tarkoittaa kahta peräkkäistä kalenteripäivää.
Työvuorot suunnitellaan siten, että sunnuntai ja lauantai ovat mahdollisuuksien mukaan vapaapäiviä.
Vapaapäiviä on siis annettava vähintään kaksi viikkoa kohden eli vähintään 6 vapaapäivää kolmessa viikossa. Lisäksi vähintään kerran kolmessa viikossa vapaapäivien on oltava peräkkäin. Vapaapäivät ovat kalenteripäiviä. Yövuoron jälkeinen nukkumapäivä ei ole vapaapäivä.