Koronarokotus väliaikaisesti tartuntatautilakiin

Uutista on päivitetty 4.1.2022

Eduskunta hyväksyi 28.12.2021  hallituksen esityksen tartuntatautilakiin tehtävästä väliaikaisesta lisäyksestä (pykälä 48 a), jonka mukaan riskiryhmien parissa sosiaali- ja terveydenhoidossa työskenteleviltä edellytetään suojaa koronavirusta vastaan. 

Pääasiallisena tavoitteena on suojata erityisesti koronan vakaville seurauksille alttiiden sote-palveluiden asiakkaiden ja potilaiden henkeä ja terveyttä. Laki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan asiasta: kaikissa sote-palvelujen tehtävissä, joissa ollaan lähikontaktissa koronan vakaville seurauksille alttiiden asiakkaiden ja potilaiden kanssa, saa vain erityisestä syystä käyttää työntekijöitä, jolla ei ole esityksen edellyttämää suojaa koronaa vastaan.

Lisäksi työnantajalle annetaan oikeus saada tietoa työntekijän koronarokotuksesta ja sairastettua koronaa koskevista terveystiedoista. Rokotuksen vaihtoehtona on enintään 72 tunnin sisällä tehty negatiivinen koronatesti, jos työntekijällä on lääketieteellinen syy, jonka takia hän ei voi ottaa rokotusta.

Jos työntekijällä ei ole rokotusta - eikä lääketieteellistä syytä olla ottamatta rokotusta - on työnantajan ensisijaisesti tarjottava työntekijälle muuta työtä. Jos muuta työtä ei ole tarjolla tai työntekijä ei suostu sitä vastaanottamaan, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta työnteon estymisen ajalta, jollei toisin ole sovittu. Koronasuojan puuttuminen ei kuitenkaan muodosta työnantajalle irtisanomisperustetta. 

Tartuntatautilain 48 a § tuli voimaan 1.1.2022. Työnantaja saa käsitellä työntekijöiden koronavirussuojaa koskevia terveystietoja 1.1.2022 lukien. Säännöksen 1 ja 3 momenttia sovelletaan kuitenkin vasta 30 päivän kuluttua lain voimaantulosta eli 31.1.2022 lukien. Tämä tarkoittaa sitä, että covid-19-suojaa voidaan edellyttää työntekijältä aikaisintaan 31.1.2022. Työntekijä saa jatkaa työskentelyä normaalisti vielä 30.1.2022 asti, vaikka hän ei olisi ottanut koronarokotetta.