Itsemääräämisen rajoituksista ja päätöksentekijöistä tulee säätää vammaispalvelulaissa
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies ja kansainväliset sopimusvalvontaelimet ovat toistuvasti huomauttaneet, että sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä on puutteita, jotka koskevat itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Vaikka itsemääräämisoikeuden vahvistamista koskevaa lainsäädäntöä on yritetty valmistella useiden hallituskausien aikana, hankkeet ovat kaatuneet.
Tarvitsemme selkeämpiä sääntöjä, jotta voimme tarjota hyvää hoitoa ja estää hoitajien tarpeettoman itsemääräämisoikeuden rajoittamisen. Nyt sosiaalihuollon palveluissa asiakkaan toivomukset ja mielipide tulee ottaa huomioon, vaikka asiakas saattaa tehdä itselleen vahingollisia valintoja. Jos henkilö ei esimerkiksi sairauden vuoksi kykene arvioimaan, mikä on hänelle hyväksi ja turvallista, hänen oman tahtonsa vastainen toiminta voi olla jopa hengen pelastava toimenpide. Tällä hetkellä rajanveto asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja heitteillejätön välillä on epäselvä, joten tarvitsemme selkeät säännöt toimintaan.
SuPer pitää erittäin tärkeänä, että saisimme toimivan lain asiakkaan itsemääräämisoikeuden edistämisestä ja rajoitustoimista sosiaali- ja terveyspalveluissa. Nyt sosiaali- ja terveysalan henkilöstö joutuu päivittäin eettisesti kuormittaviin tilanteisiin, joissa selkeitä käytäntöjä ohjaavaa lainsäädäntöä ei ole. Päivitettävällä lainsäädännöllä turvataan sekä asiakkaiden ja potilaiden perusoikeuksien toteutuminen että työntekijöiden oikeusturva. Lain myötä hoitajien päivittäin kohtaamat käytännön tilanteet selkiytyisivät, mikä vapauttaisi aikaa varsinaiselle hoitotyölle, kun itsemääräämisen rajoituksista ja päätöksentekijöistä olisi säädetty laissa. Työntekijöiden kuormituksen vähentämisen sekä alan veto- ja pitovoiman näkökulmasta toimivien pelisääntöjen saaminen on myös tärkeää.
SuPer korostaa, että itsemääräämisoikeuslainsäädännössä on tärkeää käsitellä myös kemiallista rajoittamista, jonka riski kasvaa henkilöstöpulan aikana. Jotta lain tulkinta ja käytännöt olisivat mahdollisimman oikeita ja yhtenäisiä, SuPer pitää ehdottoman tärkeänä, että käsitteet määritellään mahdollisimman tarkasti.