Blogi: Kielitaito – avain turvalliseen hoitotyöhön

Hoitajan vastuulla on asiakkaiden ja potilaiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin varmistaminen jokapäiväisessä työssään. Hän ei ainoastaan suorita hoitotoimenpiteitä ja hoivaa, vaan on myös potilaiden ja heidän läheistensä tärkeä tuki ja tiedonlähde. Tämä edellyttää vankkaa ammattitaitoa ja kykyä kommunikoida selkeästi ja ymmärrettävästi. Hoitotyön johtajan on varmistettava, että hoitajalla on riittävät taidot ja resurssit toteuttaa työtään asiakas- ja potilasturvallisesti.

Hoitajalle kommunikointitaidot ovat työväline ja kielitaito näistä työvälineistä ehkä tärkein. On ilmeistä, että kielitaidon puute voi heikentää hoitotyön laatua ja asiakas- ja potilasturvallisuutta. SuPerin tuore Työperäinen maahanmuutto ja kielitaito -selvitys (Työperäinen maahanmuutto ja kielitaito – jäsenten kokemuksia, Seurantatutkimus 2024) paljastaa, että monet hoitajat kamppailevat riittämättömän ammatillisen kielitaidon kanssa. Tämä lisää virheriskejä ja kuormittaa muuta henkilökuntaa. Tämä on tilanne, joka ei palvele ketään – ei hoitajaa, ei asiakasta tai potilasta eikä organisaatiota.

Tämä ei ole hoitajien vika. On epäreilua odottaa, että henkilö, jonka ammatillinen kielitaito ei ole vielä riittävällä tasolla, pystyy suoriutumaan työtehtävistään laadukkaasti ja virheettömästi. Työnantajan vastuulla on varmistaa, että hoitajat ovat täysin valmiita työskentelemään, ennen kuin heidät lasketaan osaksi hoitohenkilökunnan vahvuutta. Tämä tarkoittaa, että kielitaito arvioidaan, sen kehittymistä tuetaan ja arvioidaan. Hoitajan ammatillisen kielitaidon puute pitää huomioida perehdytyksessä ja perehdytysajat tulee mitoittaa riittäviksi.

Hoitajapula on todellisuutta, ja tilanne tulee vain kärjistymään lähivuosina. Suomi kilpailee kansainvälisesti koulutetusta hoitohenkilökunnasta, ja meidän on tehtävä Suomesta houkutteleva paikka kansainvälisille hoitajille. Tämä ei tarkoita pelkästään työpaikkojen tarjoamista, vaan myös mahdollisuuksia oppia suomen tai ruotsin kieli ja sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan ja työkulttuuriin. Tämän vuoksi on elintärkeää, että kaikki sektorit – yksityiset ja julkiset terveydenhuoltopalvelujen tarjoajat, koulutusorganisaatiot ja poliittiset päättäjät – tekevät yhteistyötä. Meidän on investoitava kielikoulutukseen, parannettava rekrytointi- ja perehdytysprosesseja sekä varmistettava, että työyhteisöissä vallitsee ymmärrys ja tuki kielitaidon kehittymiselle. Kun hoitajat saavat tarvitsemansa tuen, he voivat tarjota asiakkailleen ja potilailleen parasta mahdollista hoitoa. Tämä on panostus koko yhteiskuntamme hyvinvointiin.

Elina Kiuru, SuPerin asiantuntija
Heta Siranko, SuPerin asiantuntija