10.1.2025

Avoin kirje hoitajien työperäisestä maahanmuutosta Suomen hallitukselle

Arvoisa pääministeri Orpo ja työministeri Satonen,

Haluamme kiinnittää huomionne vieraskielisten hoitajien kielitaitoon ja työperäiseen maahanmuuttoon liittyviin haasteisiin. Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa korostetaan työperäisen maahanmuuton merkitystä Suomen työmarkkinoiden osaajapulan ratkaisemisessa. Hallitus on sitoutunut panostamaan kansainväliseen rekrytointiin ja sujuvoittamaan ulkomaisten tutkintojen tunnustamista sekä parantamaan kielikoulutuksen tarjontaa ja laatua.

Tiedotusvälineiden uutisoinnista olemme huomanneet, että Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin tekemä selvitys työperäisestä maahanmuutosta ja hoitajien kielitaidosta on herättänyt nyt kiinnostusta myös ministeritasolla. Haluamme kysyä näin julkisesti, mitkä hallituksen toimet tukevat työperäisen maahanmuuton kautta Suomeen tulleiden hoitajien kielitaidon kehittymistä riittävälle tasolle, jotta asiakas- ja potilasturvallisuus voidaan taata. SuPerin selvityksestä käy ilmi, että vieraskielisten hoitajien riittämätön kielitaito kuormittaa myös muita hoitoalan ammattilaisia kohtuuttomasti.

Riittävän kielitaidon opettaminen ei voi olla muiden työntekijöiden vastuulla. Työnantajat kantavat vastuun työpaikan turvallisuudesta, johon kuuluu myös riittävän kielitaitoinen työvoima. Sote-sektorin sekä kuntien varhaiskasvatuksen tiukka henkilöstö- ja taloustilanne ei mahdollista kielen opetusta ilman valtiovallan taloudellista tukea. Hallituksen harjoittama leikkauspolitiikka näyttää hoitajien kielenopetuksen rahoituksen näkökulmasta johtavan täysin toiseen suuntaan.

SuPer tiedostaa hoitajien työvoimatarpeen nyt ja tulevina vuosina. Työministeri Satosen kannanotot työperäisen maahanmuuton lisäämisen osalta ovat oikeita, mutta odotamme konkreettisia tekoja ja rahoitusta hoitajien riittävän kielitaitotason turvaamiseksi.

Esitämme tekemässämme selvityksessä seuraavia toimenpiteitä ongelman ratkaisemiseksi:

  1. Työnantaja vastaa rekrytoitavan riittävästä ammatillisesta kielitaidosta.
  2. Vieraskielinen työntekijä lasketaan mitoitukseen vasta, kun ammatillinen kielitaito on riittävällä tasolla.
  3. Työnantaja vastaa työntekijän kielitaidon kehittämissuunnitelmasta.
  4. Työnantaja ottaa vakavasti jokaisen kielitaidosta johtuvan vaaratilanteen ja varmistaa, että tilanne käydään läpi ja siitä opitaan.
  5. Kaikki vaaratilanteet raportoidaan.
  6. Työpaikoilla sovitaan yhteisesti työn tekemisen säännöistä.
  7. Vaikeat tilanteet käsitellään yhdessä sovitulla tavalla.
  8. Työpaikoilla sitoudutaan nollatoleranssiin rasismia kohtaan.

Tämä on kaikkien sote- ja varhaiskasvatussektorin työntekijöiden, asiakkaiden ja työperäisen maahanmuuton kautta tulevien hoitajien yhteinen etu. On myös Suomen etu, että nämä hoitajat integroituvat yhteiskuntaamme ja jäävät tänne myös määräaikaisten työsopimusten päätyttyä veronmaksajina turvaamaan hyvinvointiyhteiskuntamme tuleviakin vuosia. Hoitoalalle tulevien hoitajien perheenyhdistäminen on varmistettava. Ei ole oikein, että hoitaja joutuu jättämään perheensä lähtömaahan. Emme hyväksy tällaista kohtelua.

Kunnioittavasti

Päivi Inberg, puheenjohtaja

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER RY

SuPerin selvitys: Työnantajan vastuulla on varmistaa työntekijöiden kielitaito jo rekrytointivaiheessa - SuPer