Yhteistoimintamenettely ja neuvottelut

Ennen kuin yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluva asia ratkaistaan, on sen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi. Neuvoteltava on ainakin niiden henkilöstöryhmien kanssa, joita asia koskee.

Yksittäistä työntekijää koskeva asia käsitellään ensisijaisesti tämän ja työnantajan välillä. Työntekijän pyynnöstä asian käsittelyyn voi osallistua myös henkilöstön edustaja. Jos asia koskee vain osaa henkilöstöstä, voidaan asia käsitellä asianomaisten henkilöiden kanssa tai henkilöstön osan edustajien kanssa.

Lain mukaan tavoitteena on yksimielisyyden saavuttaminen, mutta neuvottelut voivat päättyä erimielisinä. Yhteistoimintamenettelyn jälkeen käsiteltävänä olleesta asiasta päättää kunnan toimivaltainen viranomainen.

Yhteistoimintamenettelyn käynnistäminen

Yhteistoimintamenettelyyn ryhdytään siinä vaiheessa, kun on tiedossa, että toimenpide aiheuttaa henkilöstön asemaan merkittävästi muutoksia. Menettelyn käynnistäminen aivan alkuvaiheessa asian käsittelyä ei ole välttämätöntä, sillä alustava valmistelu voidaan toteuttaa ilman yhteistoimintamenettelyä.

Valmistelun kannalta on usein tarkoituksenmukaista, että henkilöstön edustus otetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mukaan esimerkiksi työryhmätyöskentelyyn.

Neuvottelut pitää aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Täsmällistä ajankohtaa ei laissa ole säädetty, vaan oikea aika yhteistoimintamenettelyn aloittamiselle riippuu käsiteltävästä asiasta. Ajoitus tulee kuitenkin olla sellainen, että henkilöstöllä on todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa käsiteltävän asian lopputulokseen. Aloittamisajankohdasta päättää työnantaja.

Ennen yhteistoimintamenettelyn aloittamista työnantajan pitää antaa asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot asianomaisille työntekijöille sekä heidän edustajilleen, jotta he ehtivät perehtyä kunnolla käsiteltävään asiaan. Tiedot pitää antaa sellaisessa vaiheessa ennen neuvottelujen aloittamista, että tietojen saajilla on myös mahdollisuus lisäkysymysten ja lisäselvityspyyntöjen tekemiseen. Työnantajan on annettava pyydetyt lisäselvitykset, jos ne ovat tarpeellisia asian käsittelyn kannalta

Salassa pidettäviä tietoa saa antaa vain siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä yhteistoimintamenettelyssä lain mukaan käsiteltäväksi säädetyn asian kannalta.

Yhteistoimintavelvoite on täytetty, kun neuvottelut on käyty ja tarpeelliset tiedot on työntekijöille ja heidän edustajilleen annettu yhteistoimintalaissa säädetyllä tavalla.

Yhteistoimintavelvoite voi täyttyä myös siten, että työntekijät, joita asia koskee, ovat itse tai edustajiensa välityksellä osallistuneet asian valmisteluun eikä asiassa ole tämän jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Työnantajan on tällöin ilmoitettava, että käsittely korvaa yhteistoimintamenettelyn. Näin vältytään saman asian käsittelyltä useaan kertaan.