Hoitovapaa
Työntekijällä on oikeus jäädä hoitovapaalle hoitamaan lastaan siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaa on tarkoitettu lapsen hoitamista varten, mutta keikkatyö on mahdollista.
Työnantaja ei maksa palkkaa hoitovapaan ajalta, eikä se yleensä kerrytä työkokemuslisiä. Hyvinvointialueet, kunta-ala ja AVAINTES ovat kuitenkin poikkeuksia ja niissä työkokemuslisä kertyy myös hoitovapaan aikana.
Hoitovapaalla ei kerry vuosilomaa. Julkisen sektorin ja AVAINTES:n työntekijöillä on kuitenkin mahdollisuus tietyin edellytyksin ansaita vuosilomaa hoitovapaan ajalta enintään 30 kalenteripäivältä lomanmääräytymisvuodessa.
Hoitovapaalla olevalla vanhemmalla voi olla oikeus Kelan maksamaan kotihoidontukeen.
Hoitovapaan jaksottaminen
Hoitovapaata voidaan pitää enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia hoitovapaan pitämisestä myös toisin, jos asiasta päästään yksimielisyyteen.
Hoitovapaajaksot voivat niin sovittaessa olla myös kuukautta lyhyempiä ja niitä voi olla useampi kuin kaksi. Hoitovapaajakson pituutta rajoittaa ainoastaan lapsen ikä eli hoitovapaa päättyy lapsen täyttäessä kolme vuotta.
Sopimus hoitovapaasta kannattaa tehdä kirjallisesti.
Työntekijällä on oikeus palata hoitovapaan päättyessä aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työsopimuksensa mukaiseen työhön.
Hoitovapaan jakaminen vanhempien kesken
Hoitovapaaseen ovat oikeutettuja molemmat vanhemmat. Hoitovapaalla voi kuitenkin olla kerrallaan vain toinen vanhemmista tai huoltajista.
Lapsen vanhemmat voivat jäädä hoitovapaalle niin, että kumpikin pitää peräkkäin yhden tai vuorotellen kaksi hoitovapaajaksoa. Hoitovapaa on siis jaettavissa kahteen jaksoon hoitovapaan käyttäjää kohden.
Hoitovapaasta ilmoittaminen ja sen ajankohdan muuttaminen
Työntekijän on ilmoitettava työnantajalleen hoitovapaan käyttämisestä ja sen pituudesta viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on yksi kuukausi.
Jos kahden kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole puolison työhön menon ja siitä johtuvan lapsen hoidon järjestämisen takia mahdollista, työntekijällä on oikeus jäädä vanhempainvapaalle kuukauden kuluttua ilmoituksesta, jollei siitä aiheudu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Työnantajan on katsoessaan, ettei voi suostua kuukauden ilmoitusaikaan, esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisen perusteena olevista seikoista.
Työntekijällä on oikeus muuttaa hoitovapaan ajankohtaa ainoastaan perustellusta syystä. Perusteltu syy on lapsen hoitamisedellytyksissä tapahtunut ennalta arvaamaton ja oleellinen muutos, jota työntekijä ei ole voinut ottaa huomioon tehdessään ilmoitusta vapaan ajankohdasta.
Esimerkiksi lapsen tai lapsen toisen vanhemman vakava ja pitkäaikainen sairastuminen tai kuolema tai lapsen vanhempien erilleen muuttaminen tai raskaus oikeuttaa keskeyttämään hoitovapaan.
Hoitovapaan ajankohdan muuttamisesta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutoksen toteutumista.
Hoitovapaalla olevan työntekijän uusi raskaus
Uusi raskaus oikeuttaa keskeyttämään hoitovapaan. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalleen uudesta raskaudesta.
Ilmoitus uudesta raskausvapaasta on tehtävä kaksi kuukautta ennen äitiysvapaan alkamista.
Osittainen hoitovapaa
Työntekijä voi tehdä lyhennettyä työaikaa lapsen hoidon vuoksi, mikäli jos hän on ollut samalla työnantajalla töissä vähintään kuusi kuukautta viimeisen 12 kuukauden aikana. Osittaista hoitovapaata voi saada siihen saakka, kunnes perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy.
Vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi voi saada osittaista hoitovapaata siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta.
Osittaista hoitovapaata on haettava kaksi kuukautta ennen sen aiottua alkamista.
Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaasta ja siihen liittyvistä yksityiskohtaisemmista järjestelyistä haluamallaan tavalla. Mikäli sopua ei synny, vapaan pituudesta ja ajankohdasta päättää työntekijä. Mikäli työajastakaan ei päästä yksimielisyyteen, vuorokautinen työaika lyhennetään kuuteen tuntiin. Jos työaika on järjestetty keskimääräiseksi, työaika tulee lyhentää keskimäärin 30 tunniksi viikossa.
Osittaisella hoitovapaalla olevalla vanhemmalla voi olla oikeus Kelan osittaiseen hoitorahaan.
Katso myös
Laske perhevapaan vaikutus työeläkkeeseen (tyoelake.fi)