Keikkatyö ja vuokratyö

Keikkatyötä sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatusaloilla voi tehdä monessa eri muodossa

Keikkatyöllä viitataan usein yhden tai muutaman työvuoron pituisiin työsuhteisiin, joita solmitaan paikkaamaan äkillisiä työvoimantarpeita. Kyse on yleensä lyhyistä sijaisuuksista. Keikkatyötä tehdään toisen työn ohella, mutta myös päätyönä niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin työpaikoilla.

Keikkatyyppistä työtä voidaan tehdä monessa muodossa erilaisilla sopimuksilla

Yksityisellä sote-alalla keikkatyössä käytetään nykyään usein ns. runkosopimusta. Runkosopimus ei ole työsopimus, vaan siinä sovitaan ehdoista tulevia, erikseen sovittavia määräaikaisia työsuhteita varten. Käytännössä työntekijä työskentelee siis lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa.

Erityisesti julkisella sektorilla vuokratyö on myös yleistynyt hoitoalan työvoimapulan aikana. Vuokratyössä työnantaja on vuokrayritys (= henkilöstöalan yritys, joka vuokraa työntekijöitä), mutta työ suoritetaan käyttäjäyrityksessä (= yritys tai muu taho, kuten hyvinvointialue tai kunta). Lue lisää ulkopuolisen työvoiman käytöstä täältä.  

Keikkatyyppistä työtä voidaan tehdä myös vaihtelevan työajan sopimuksella. Vaihtelevan työajan sopimuksessa työaika vaihtelee työsopimuksessa sovitun ehdon perusteella (esim. vähimmäistuntimäärä-115 tuntia/3viikossa tai tarvittaessa työhön kutsuttava) ja työvuoroista sovitaan vähimmäistyöajan ylittäviltä osin erikseen.

Vaihtelevan työajan sopimus tehdään yleensä toistaiseksi voimassa olevana, ja tällöin työntekijän työsuhde ei katkea sovittujen työvuoroputkien välissä. Lue lisää eri työn tekemisen muodoista täältä: Työsopimus: Työsuhteen kesto ja muodot - SuPer (superliitto.fi).

Työntekijän on tärkeää ymmärtää minkälaisella sopimuksella ja ehdoilla hän työskentelee, jotta hän voi puuttua mahdollisiin epäselvyyksiin esim. palkanmaksussa. Työntekijän asema ja sopimukseen liittyvät riskit ovat eri sopimusmuodoissa erilaisia. Vuokratyössä mukana on työnantajan ja työntekijän lisäksi kolmas osapuoli, mikä vaikuttaa oikeuksien ja velvollisuuksien jakautumiseen.

Työntekijän on syytä aina ennen työsopimuksen solmimista lukea sopimus huolella läpi ja tarkistaa etenkin sopimuksen luonne sekä sen keskeiset ehdot, kuten sopimuksen kesto ja työaika. Tämän jälkeen on hyvä pysähtyä miettimään, ymmärtääkö kaikki sopimusehdot ja suostuuko työskentelemään tarjotuilla ehdoilla vai onko sopimukseen tarvetta esittää joitakin muutoksia.

Työsopimusluonnokseen voi aina ehdottaa toivomiaan parannuksia. Luottamusmies ja SuPerin sopimusedunvalvonta ovat keikkailevan työntekijän apuna keikka- ja vuokratyöhön liittyvissä kysymyksissä! 

Ulkopuolisen työvoiman käyttö eli vuokratyö ja alihankinta

Yritys, hyvinvointialue tai kunta voi käyttää ulkopuolista työvoimaa sen sijaan, että palkkaa työntekijät itselleen. Kyse voi olla joko vuokratyöstä tai alihankinnasta. Tällöin työntekijän työnantajana on toinen taho kuin missä työ varsinaisesti suoritetaan.  

Vuokratyösuhteessa osapuolia on kolme:

• työntekijä,
• työnantajana toimiva vuokrayritys (henkilöstöalan yritys) ja
• käyttäjäyritys (yritys tai muu taho, kuten hyvinvointialue), jossa työ suoritetaan.  

Vuokratyössä työntekijä tekee työsopimuksen vuokrayrityksen kanssa, mutta käytännössä tekee työn toisessa käyttäjäyrityksessä. Vuokrayrityksen ja käyttäjäyrityksen välillä on sovittu työntekijän vuokraamisesta (asiakassopimus).

Vuokratyö eroaa tyypillisesti ns. alihankinnasta siinä, että alihankinnassa osapuolet sopivat työn tuloksesta työn johdon ja valvonnan pysyessä alihankkijalla.

                   Kaaviokuva vuokratyön osapuolista, SuPer ry

Vastuun jakautuminen vuokratyössä

Vuokratyössä vuokrayritys maksaa työntekijän palkan ja vastaa sille kuuluvista velvoitteista, kuten työterveyshuollon järjestämisestä, vuosiloman antamisesta ja työtodistuksen antamisesta työsuhteen päättyessä. 

Käyttäjäyrityksen vastuulla ovat työn johto, valvonta ja välittömästi työn tekemiseen ja järjestelyihin liittyvät velvoitteet. Käyttäjäyrityksen tehtävänä on ohjata ja opastaa työntekijää ja valvoa työn tekemistä. Käytännössä käyttäjäyritys usein vastaa myös esim. työvuorolistan laatimisesta, työvuoromuutoksista sopimisesta ja taukojen antamisesta näiden liittyessä tiiviisti työskentelyyn käyttäjäyrityksessä.

Käyttäjäyritys on velvollinen antamaan vuokrayritykselle ne tiedot, jotka työnantaja tarvitsee velvollisuuksiensa täyttämiseen.

Vuokratyöhön sovelletaan työlainsäädäntöä

Vuokratyöhön sovelletaan työlainsäädäntöä. Tämä tarkoittaa esim. sitä, että jos työsuhde on työnantajan aloitteesta määräaikainen, tulee määräaikaisuudelle olla laillinen peruste.

Selvittämistä vaativia määräaikaisuuden perusteita voivat vuokratyössä olla esim. työn luonne tai käyttäjäyrityksen tilauksen kesto. Jos työvoiman tarve on pysyvä, tulee vuokratyösopimuskin tehdä toistaiseksi voimassa olevana, ellei työntekijä itse nimenomaan halua määräaikaista työsopimusta. Pysyvä työvoimatarve voi olla kyseessä esim. silloin, kun vuokrayrityksellä on jatkuvasti tarjolla hoitoalan töitä eri käyttäjäyrityksissä.

Työsopimuslaissa on myös nimenomaan vuokratyötä koskevia säännöksiä, esim. koskien sovellettavaa työehtosopimusta.

Lain mukaan työehtosopimus määräytyy niin, että vuokratyöntekijän työsuhteessa noudatetaan lähtökohtaisesti työantajana toimivaa vuokrayritystä sitovaa työehtosopimusta. Esim. Seuressa on oma työehtosopimus.

Jos työnantaja ei ole tehtävän työn osalta sidottu mihinkään työehtosopimukseen, työsuhteessa noudatetaan lähtökohtaisesti käyttäjäyritystä sitovaa työehtosopimusta.

Työehtosopimus määrittää työnteon vähimmäisehdot ja -palkan. Sopimuksessa määrättyjä ehtoja ei saa alittaa, mutta paremmista työehdoista voidaan työnantajan kanssa aina sopia.

Sovellettavan työehtosopimuksen voi tarkistaa vuokratyöntekijän työsopimuksesta. Jos työnantaja ei vuokratyössä noudata työehtosopimusta, on hyvä ottaa yhteyttä sopimusedunvalvontaan asian selvittämiseksi!

Käyttäjäyrityksen on tarjottava vuokratyöntekijälle mahdollisuus käyttää työntekijöille järjestämiään palveluita ja järjestelyitä, jotka eivät ole työsuhde-etuja. Näitä ovat esim. ruokalapalvelut, kuljetusjärjestelyt ja työterveyshuolto. Vuokratyöntekijä kuitenkin useimmiten vastaa näiden kuluista itse. Vuokratyöntekijän kannattaa pyytää myös pääsyä käyttäjäyrityksen työhön liittyviin koulutuksiin.

Käyttäjäyrityksen tulee tiedottaa vuokratyöntekijöitä yrityksessä vapautuvista työpaikoista. Jos käyttäjäyritys palkkaa aiemmin vuokratyössä samoja tai samankaltaisia töitä tehneen työntekijän, pitää koeajan enimmäispituudesta vähentää käyttäjäyrityksessä työskennelty aika.

Työturvallisuus, perehdytys ja henkilöstön edustus vuokratyössä

Työturvallisuusasioissa vastuu on sekä vuokra- että käyttäjäyrityksellä. Perehdytysvastuu on vuokratyössä jaettu. Vuokrayrityksen on huolehdittava yleisestä perehdytyksestä ja työsuojeluopastuksesta. Käyttäjäyrityksen on perehdytettävä työntekijä työhön ja työpaikan olosuhteisiin sekä työsuojelutoimenpiteisiin. Jompikumpi vastaa sopimuksen mukaan myös vaaratilanteiden ilmoituskäytäntöjen perehdytyksestä.

Vuokratyössä on tärkeää, että perehdytys on huolellisesti järjestetty, sillä se on edellytys työ- ja asiakasturvallisuudelle. Vuokratyön työturvallisuusriskien vähentämiseksi Työturvallisuuskeskuksessa on laadittu opas Henkilöstövuokraus ja työturvallisuus - Työturvallisuuskeskus (ttk.fi).

Vuokratyöntekijän on lisäksi hyvä selvittää työnsuorituspaikan työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies. Käyttäjäyrityksen henkilöstön edustajat voivat edustaa valtuutuksella myös käyttäjäyrityksessä työskentelevää vuokratyöntekijää.

Katso myös Keikkatyöntekijän muistilista (Harkitsetko siirtymistä vakituisesta työsuhteesta keikkatyöhön? Muista tarkistaa ainakin nämä asiat - SuPer (superliitto.fi))! Ulkopuolisen työvoiman käyttö yhteistoiminnassa ja henkilöstön edustajan tiedonsaanti yksityisellä sektorilla ks. täältä.