Pieni vaalisanasto

Ammattiosasto on jäsenen kotipesä ja paikallinen edunvalvoja. SuPerissa on kaikkiaan yli 200 ammattiosastoa eri puolilla Suomea. Kaikki varsinaiset, yrittäjä- ja eläkeläisjäsenet kuuluvat johonkin ammattiosastoon. Vain opiskelijajäsenet ovat suoraan liiton jäseniä.

Ehdokasasiakirja on lomake, jolla jäsen asetetaan vaalien ehdokkaaksi. Eri vaaleissa käytetään eri lomakkeita ehdokkaan asettamiseen. Kaikki SuPerin vaaleissa tarvittavat ehdokasasiakirjat (lomakkeet) voi tulostaa verkkosivujen vaaliosiosta.

Ehdokaslistojen yhdistelmä on vaalipiirikohtainen luettelo ehdokkaista. Sen laatimisesta vastaa vaalilautakunta, ja se laaditaan ehdokasasettelun päättymisen jälkeen.

Enemmistövaalissa valituiksi tulevat eniten ääniä saaneet ehdokkaat. Enemmistövaalitapaa käytetään aina yhtä henkilöä valittaessa. Jollei yhdistyksen säännöissä muuta mainita, vaali käydään yksivaiheisena. Tällöin äänestyksessä eniten ääniä saanut ehdokas tulee valituksi.

Enemmistövaali voidaan toimittaa muillakin tavoin. Sitä voidaan käyttää myös useampaa kuin yhtä henkilöä valitessa, jos yhdistyksen säännöt eivät muuta määrää.

Silloin jokainen äänioikeutettu antaa äänensä korkeintaan niin monelle henkilölle kuin heitä vaalissa valitaan. Eniten ääniä saaneet ehdokkaat tulevat valituiksi.

Enemmistövaalitapa on käytössä esimerkiksi SuPerin vaalipiirikokouksissa. Niissä vaalit käydään yksivaiheisena, jos ehdokkaita on enintään kaksi kertaa niin paljon kuin vaalissa valitaan liittohallitusehdokkaita (+ varoja).

Mikäli ehdokkaita on enemmän kuin kaksi kertaa valittavien määrä, vaalit käydään kaksivaiheisina. Silloin ensimmäisessä äänestyksessä ovat mukana kaikki ehdokkaat. Toiseen äänestykseen pääsee äänestystuloksen perusteella kaksi kertaa se määrä ehdokkaita kuin vaalipiiristä valitaan liittohallituksen varsinaisia ja varajäseniä yhteensä.

Eniten ääniä saaneet ehdokkaat (ehdokas) valitaan varsinaisiksi jäsenehdokkaiksi ja seuraavaksi eniten ääniä saaneet ehdokkaat (ehdokas) varajäsenehdokkaiksi.

Oikaisu on valitsijayhdistyksen tai vaaliliiton asiamiehen tai (liittohallitusvaaleissa) ammattiosaston edustajan tekemä korjaus vaaliasiakirjoihin. Korjaus voidaan tehdä, jos vaalilautakunta on huomannut ehdokasasettelussa korjattavissa olevan virheen ja pyytänyt siihen oikaisua.

Suhteellinen vaali on vaalitapa, jota käytetään usean henkilön vaalissa enemmistövaalin sijaan, jos yhdistyksen säännöt niin määräävät. Suhteellinen vaali voidaan käydä monella tapaa. SuPerin liittokokousedustajien ja edustajiston jäsenten vaalissa on käytössä niin kutsuttu henkilökohtainen suhteellinen listavaali.

Siinä ehdokkaat voivat halutessaan muodostaa vaaliliittoja, ja vaalin lopputulos ratkaistaan ehdokkaille laskettujen vertauslukujen perusteella eikä suoraan heidän henkilökohtaisesti saamiensa äänten pohjalta. Valituksi tulevat vaalipiireittäin ne ehdokkaat, jotka saavat suurimman vertausluvun (lue lisää kohdista ’Vaaliliitto’ ja ’Vertausluku’ alla).

Vaalikelpoinen on jäsen, joka voi olla ehdokkaana vaaleissa. SuPerin vaaleissa ehdokkaina voivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta olla SuPerin ammattiosastojen varsinaiset tai yrittäjäjäsenet, jotka ovat liittyneet ammattiosastojen jäseniksi viimeistään 31.12.2023. Poikkeukset vaalikelpoisuuteen selvitetään Ammattiosaston vaalikäsikirjassa ja Joka jäsenen vaalioppaassa kunkin vaalin yhteydessä erikseen.

Eläkeläis- ja opiskelijajäsenet eivät ole SuPerin vaaleissa.

Vaalilautakunta on SuPerin liittohallituksen asettama toimielin, joka on vastuussa liittokokousedustajien ja edustajiston jäsenten vaalien toimittamisesta. Sen tehtävänä on muun muassa päättää asetettujen ehdokkaiden hyväksymisestä ja hylkäämisestä sekä päättää vaalien ääntenlaskennassa epäselvien äänten hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Vaaliliiton asiamies on kahden tai useamman valitsijayhdistyksen muodostaman vaaliliiton edustaja, jonka valitsijayhdistysten asiamiehet valitsevat keskuudestaan. Vaaliliiton asiamies toimii yhteyshenkilönä vaalilautakunnan ja vaaliliittonsa ehdokkaiden asettajien välillä. Vaaliliiton asiamiehelle valitaan myös varahenkilö.

Vaaliliitto on kahden tai useamman valitsijayhdistyksen muodostama yhteenliittymä. Vaaliliittoja voidaan solmia silloin, kun vaaleissa sovelletaan suhteellista vaalitapaa.

Liittokokousvaaleissa vaaliliitto perustetaan täyttämällä vaaliliittosopimus (lomake 2), jonka allekirjoittavat vaaliliiton muodostavien ehdokkaiden asettajat eli valitsijayhdistysten asiamiehet.

Vaaliliiton etuna on, että siihen kuuluvat ehdokkaat hyötyvät toinen toistensa saamista äänistä. Lue lisää kohdasta ’Suhteellinen vaali’ yllä.

Vaalipiiri. Jotta maan kaikki osat saavat edustajia sekä liittokokoukseen, edustajistoon että liittohallitukseen, SuPerin ammattiosastot on jaettu maantieteellisesti kahdeksaan vaalipiiriin liittohallituksen päättämällä tavalla.

Luettelo vaalipiireistä ja niihin kuuluvista ammattiosastoista on tämän käsikirjan lopussa, SuPer-kalenterissa ja SuPerin verkkosivujen vaaliosiossa.

Vaalipiirikokous on saman vaalipiirin alueella toimivien ammattiosastojen yhteinen kokous, jossa valitaan kyseisen vaalipiirin ehdokas/ehdokkaat liittohallituksen jäseniksi. Kokous pidetään kaikissa vaalipiireissä samana päivänä eli 2.3.2024. Kukin ammattiosasto valitsee edustajansa vaalipiirikokoukseen syyskokouksessaan.

Vaalityöryhmä on SuPerin toimiston sisällä toimiva työryhmä, jonka tehtävänä ovat vaalien käytännön järjestelyt. Työryhmä koostuu SuPerin toimihenkilöistä.

Valitsijayhdistyksen asiamies on SuPerin liittokokousedustajien ja edustajiston jäsenten vaalissa ehdokkaan asettaja, joka yksin perustaa valitsijayhdistyksen ja toimii sen asiamiehenä.

Valitsijayhdistys tarkoittaa sitä henkilöä, joka on asettanut SuPerin liittokokousedustajien ja edustajiston jäsenten vaaleissa ehdokkaan. Ehdokkaan asettaa eli valitsijayhdistyksen perustaa yksi äänioikeutettu jäsen.

Valitsijayhdistys perustetaan täyttämällä ja allekirjoittamalla valitsijayhdistyksen perustamisasiakirja (lomake 1).

Varsinainen jäsen on ansiotyössä tai työstä tilapäisesti poissa oleva ammattiosaston jäsen. Tilapäisen poissaolon syynä voi olla esimerkiksi vuorotteluvapaa, vanhempainvapaa, jatko-opinnot tai työttömyys.

Vertausluku lasketaan suhteellisessa vaalissa jokaiselle ehdokkaalle. Vertausluvun perusteella määräytyy, ketkä ehdokkaista tulevat valituiksi vaaleissa.

Vaaliliittoon kuuluneen ehdokkaan vertausluku lasketaan kaikkien samaan vaaliliittoon kuuluneiden ehdokkaiden yhteisäänimäärän perusteella. Vaaliliiton eniten henkilökohtaisia ääniä keränneen ehdokkaan vertausluvuksi tulee kaikkien samassa vaaliliitossa olleiden ehdokkaiden yhteenlaskettu äänimäärä. Toiseksi eniten ääniä kerännyt saa vertausluvukseen puolet vaaliliiton yhteisäänimäärästä, kolmanneksi tullut kolmanneksen jne. Jos ehdokas ei ole ei ole ollut minkään vaaliliiton jäsen, hänen vertauslukunsa on sama kuin hänen henkilökohtainen äänimääränsä.

Ehdokkaista valitaan vertausluvun suuruusjärjestyksessä niin monta kuin vaalipiirissä on täytettäviä paikkoja.

Yrittäjäjäsen on jäsen, joka toimii päätoimisena yrittäjänä sosiaali- ja terveysalalla. Yrittäjäksi luetaan henkilö, joka harjoittaa taloudellista toimintaa omaan laskuun ja omalla vastuulla. Yrittäjä voi olla työnantajayrittäjä tai yksinäisyrittäjä, kuten ammatinharjoittaja tai freelancer. Osakeyhtiössä toimiva henkilö, joka yksin tai perheensä kanssa omistaa vähintään puolet yrityksestä, luetaan yrittäjäksi. Yrittäjäjäsenet ovat ammattiosaston täysivaltaisia jäseniä.

Äänioikeutettu on jäsen, jolla on oikeus äänestää. SuPerin vaaleissa äänioikeus on ammattiosastojen varsinaisilla ja yrittäjäjäsenillä, jotka ovat liittyneet ammattiosaston jäseniksi viimeistään 31.12.2023, ja joiden jäsenyys on vaalihetkellä voimassa. Eläkeläis- ja opiskelijajäsenet eivät ole äänioikeutettuja.