SuPer vammaispalvelutyössä

Selvitys superilaisista vammaispalveluissa

SuPer toteutti sähköisen jäsenkyselyn vammaispalvelutyössä toimiville jäsenille huhtikuussa 2019. Kyselyn vastauksista laadittiin selvitys, joka tarkastelee vammaispalveluissa työskentelevien superilaisten kokemuksia vammaistyöstä sekä tuodaan esiin vammaistyön osaamisalaan liittyviä erityispiirteitä sekä ajankohtaisia ilmiöitä. Vastaajia selvityksessä oli 721.

Mitä tehtiin ja miksi?

Työskentely vammaistyössä edellyttää vahvaa ammattitaitoa ja etiikkaa sekä rohkeutta käyttää omaa persoonaa työvälineenä. SuPeriin tulleiden yhteydenottojen sekä aiempien selvitysten perusteella on käynyt ilmi, että nykyisillä resursseilla vammaistyössä ei aina ole mahdollista tuottaa laadukasta palvelua asiakkaille ja taata turvallisia  työskentelyolosuhteita työntekijöille.

SuPer haluaa nostaa vammaistyön arvostusta sekä tuoda esiin osaamisalan epäkohtia.

Mitä saatiin selville?

Lähihoitajat vammaistyössä

• Valtaosa työskentelee asumispalveluissa.
• Vammaistyötä tekevät lähihoitajat saavat valtaosin käyttää osaamistaan laaja-alaisesti.
• 87 % työnkuvaan kuuluu lääkehoito.

Hoitajamitoitus ja kouluttamattomat työntekijät vammaistyössä

• 41 % vastaajista kokee, ettei heidän työpaikallaan ole riittävästi koulutettuja hoitajia.
• Vastaajista 85 %:n työtehtäviin kuuluu päivittäin tukitöitä kuten siivoamista, joka ei liity asiakkaan toimintakyvyn ylläpitämiseen. Vain 22 %:ssa työpaikoista tukityöt on huomioitu hoitajamitoituksessa.
• Ikääntyvät kehitysvammaiset ovat kasvava ryhmä ja hoidollisuus vammaisten asumispalveluissa lisääntyy. Tätä ei ole huomioitu hoitajamitoituksessa.
• Vastaajista 42 % kertoo, että työpaikalla on keikkalaisina kouluttamattomia työntekijöitä. Määräaikaisissa tai vakituisissa työsuhteissa kouluttamattomia on vastaajista yhteensä 37 %:n työpaikoissa.
• Jopa 19 %:ssa työpaikoista kouluttamattomat osallistuivat lääkehoitoon.

Työhyvinvointi

• 80 % vastaajista kokee työn henkisen kuormittumisen lisääntyneen viimeisen kahden vuoden aikana.
• Syitä kuormittumisen lisääntymiselle ovat väkivallan uhka, liian alhainen hoitajamitoitus, eettinen kuormitus ja riittämättömyyden tunne.

Työturvallisuus

• 78 % on kokenut työssään väkivaltaa viimeisen 12 kuukauden aikana.
• 85 % koetusta väkivallasta on ollut fyysistä väkivaltaa ja 95 %:ssa tapauksista tekijänä on ollut asiakas.
• Riittämättömän hoitajamitoituksen koetaan lisäävän väkivallan uhkaa.
• Väkivallan uhasta huolimatta 28 % vastaajista työskentelee yksin päivittäin tai viikoittain.

Osallisuuden edistäminen ja itsemääräämisoikeuden tukeminen

• Itsemääräämisoikeuden tukemisen ja osallisuuden vahvistamisen esteinä osassa toimipisteissä on riittämätön hoitajamitoitus.
• Rajoitustoimenpiteisiin liittyvät käytännöt ovat epäselviä kolmasosassa työpaikkoja, alle puolet vastaajista on saanut täydennyskoulutusta koskien rajoitustoimenpiteitä.

Vammaistyön kehittäminen

• Vammaistyön ammattilaiset toivovat vammaistyöhön lisää koulutettuja hoitajia sekä alalle sen ansaitsemaa arvostusta.
• Tarvitaan oikeasti kodinomaisia pieniä yksiköitä. Rahan ei pitäisi ratkaista, missä ihminen asuu.

Parasta vammaistyössä

•  Parasta vammaistyössä on ehdottomasti asiakkaat ja heidän aitoutensa sekä työtoverit.

Tutustu: Elämänläheistä ja antoisaa työtä väkivallan varjossa -selvitykseen

Eettisesti toimien, itsenäisyyttä tukien – Selvitys superilaisista vammaistyössä (2014)

SuPer on mukana vammaispalvelussa

• arvostamme vammaispalvelutyötä ja pyrimme lisäämään sen vetovoimaisuutta
• vaikutamme koulutukseen, jotta lähihoitajaopiskelijat kiinnostuvat vammaistyön osaamisalasta
• pidämme tärkeänä vammaispalvelujen osaamisalaa ja haluamme tukea, kannustaa ja motivoida omalta osaltamme vammaispalveluissa työskenteleviä superilaisia
• edistämme vammaispalveluissa työskentelevien superilaisten työoloja ja työhyvinvointia
• osallistumme erilaisiin koulutus- ja infotilaisuuksiin sekä olemme aktiivisia vaikuttamistyössä
• seuraamme lainsäädännön kehitystä sekä kotimaassa että kansainvälisesti ja vaikutamme aktiivisesti yhteiskunnalliseen päätöksentekoon
• osallistumme yhteiskunnallisiin foorumeihin
• järjestämme koulutuksia, tapaamisia ja teemailtoja
• rakennamme yhteistyötä eri sektoreiden ja päättäjien kanssa ja
• tuemme vammaispalveluissa työskenteleviä superilaisia, vaikutamme työehtoihin ja työoloihin.

Vammaistyön osaamisala

Vammaistyön osaamisalan (tai koulutusohjelman) suorittamiseen sisältyviä ammattitaitovaatimuksia ovat:

• työprosessin hallinta,
• työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinta,
• työn perustana olevan tiedon hallinta sekä
• elinikäisen oppimisen avaintaidot.

Vammaistyön koulutuksen tavoitteita ja osaamisalan tuottaman osaamisen ydintä ovat vammaisen asiakkaan hoidon, kasvatuksen ja kuntoutuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi sekä itsemääräämisoikeuden tukeminen. Koulutuksen tavoitteena on tuottaa valmiudet ammatilliseen vuorovaikutukseen, asiakkaan tukemiseen ja ohjaukseen ottaen huomioon asiakkaiden toimintakykyisyys. Vammaisuutta koskevan tiedon, eri hoitomenetelmiä ja lääkehoitoa koskevan tiedon omaksuminen sisältyvät tutkinnon perusteisiin. Myös vieraita kieliä opiskellaan.

Ongelmanratkaisutaidot ja ammattietiikka korostuvat vammaistyössä. 

Tutkintotodistuksen saaminen edellyttää, että vammaistyön vaatimusten mukainen ammattitaito on osoitettu myös työtä tekemällä. Näyttötutkinnossa osaaminen osoitetaan ja arvioidaan ainoastaan työpaikalla. Työssä painottuu vammaisten tukeminen ja ohjaus päivittäisissä toiminnoissa ja kodinhoidossa sekä vaativa hoitotyö.

Osaamisalasta työllistyminen

Vammaistyön osaamisalan (tai koulutusohjelman) suorittanut lähihoitaja työskentelee asiakkaiden kodeissa, asumispalveluissa, avohuollossa, laitoksissa ja vammaisjärjestöissä. Työn sisältöön vaikuttaa paljon vammaisten henkilökohtaiset tarpeet sekä toiminnan luonne.

Vammaistyö on vaihtelevaa, hyvin ihmisläheistä ja työntekijän persoonalta määrättyjä ominaisuuksia kuten kärsivällisyyttä vaativaa. Vammaistyön osaajia tarvitaan, joten työpaikkoja on hyvin tarjolla.