Verkkokolumni: Hoitoalan lomautukset ovat kestämätön säästötoimi
Yksityisellä sektorilla on alkanut yt-neuvottelujen aalto. Työmarkkinajärjestöt antoivat 18.3.2020 yhteisen esityksen maan hallitukselle yritystoiminnan, työllisyyden ja toimeentulon turvaamiseksi koronaviruksen aiheuttamassa talouden kriisissä. Tämä esitys sisältää myös lakimuutosehdotuksia lomautuksiin ja yhteistoimintaan liittyen yksityisellä sektorilla.
Koronavirusepidemian aiheuttamaa tilannetta käytetään hyväksi hoitoalalla ja henkilökuntaa lomautetaan. Lomautuksiin tulee kuitenkin olla aina painavat perusteet, eikä koronaepidemia itsessään ole riittävä syy lomauttaa henkilökuntaa. Lomautukset ja irtisanomiset ovat vasta viimeinen vaihtoehto. Ensisijaisesti on pyrittävä selvittämään, löytyykö muuta työtä tai koulutusta.
Esimerkiksi vanhustyössä ja vammaistyössä työmäärä ei ole vähentynyt epidemian myötä eikä asiakaskontakteja voida täysin korvata etäyhteyksillä. Ihmiskontakti on tilanteesta huolimatta välttämätön. Myös yksityisellä terveyspalvelualalla, johon kuuluu esimerkiksi kuntoutuslaitoksia, sairaaloita sekä terveys- ja työterveysasemia, on käynnissä yt-neuvotteluja. Työmäärä ei ole silläkään sektorilla joka paikassa vähentynyt.
Hyvinvointipalvelujen tarve ei tule vähenemään tulevaisuudessakaan, sen sijaan tarve kasvaa. Koronaepidemia on näyttänyt jo nyt, kuinka haavoittuvainen terveydenhuoltojärjestelmämme on. Henkilökuntaa on vain vähimmäismäärä, eikä järjestelmä kestä sairastumisia. Hoitajat ovat tästä kärsineet jo kauan, mutta nyt siitä kärsivät myös kansalaiset. Hoitajat ovat tehneet tuplavuoroja ja jaksaminen on ollut koetuksella. Sairastamisesta on tunnettu syyllisyyttä, eikä työkaveria ei ole haluttu jättää pulaan. Järjestelmä on toiminut jo kauan hoitajien jouston ja velvollisuudentunteen varassa. Näinhän asia ei missään nimessä saa olla, vaan työnantajalla on velvollisuus huolehtia riittävästä henkilöstömäärästä.
Yritysten lisäksi myös kunnat ovat lomauttamassa hoitohenkilökuntaa. Näin on ollut jo jonkin aikaa. Lomauttaminen on kestämätön ratkaisu, sillä todellisuudessa on tarve lisätä henkilökunnan määrää pitkällä aikavälillä. Kuntia ei kuitenkaan saa jättää tässä haasteessa yksin. Valtion on turvattava kunnille riittävä rahoitus, jotta ne voivat toteuttaa tehtävänsä.
Hoitoalan ammattilaisilla ei voi olla vain velvoitteita ja joustamisen ”pakkoa”. Lomautukset heikentävät muutenkin niukkaa toimeentuloa sekä aiheuttavat epävarmuutta ja jaksamisongelmia. Erityisesti yksityisellä sektorilla on pitkään vallinnut tilanne, jossa henkilökuntaa kutsutaan tarvittaessa töihin. Tällainen epävarmuus toimeentulosta ja tulevaisuudesta koettelee ihmisten jaksamista.
Terveydenhuoltoalan ammattilaiset huolehtivat muiden kansalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä. Myös heidän hyvinvoinnistaan on pidettävä huolta. Jos hoitajilta itseltään puuttuu happinaamari, heillä ei myöskään ole mahdollisuutta laittaa sitä muille.
Silja Paavola
puheenjohtaja
Lue myös
Miten valmiuslaki ja koronavirustilanne vaikuttavat superilaisten työpaikoilla?