Tehy ja SuPer: Pakkotyölakia ei tule säätää, lakiesityksessä lukuisia isoja ongelmia
Hallituksen esitys laiksi potilasturvallisuuden varmistamisesta terveydenhuollon työtaistelun aikana on hoitajajärjestöjen mukaan lainsäädäntötyön irvikuva. Järjestöt toteavat lausunnossaan, että hallituksen esitys perustuu ainoastaan työriidan toisen osapuolen virheellisiin ja yksilöimättömiin tietoihin suojelutyön riittämättömyydestä. Kyseessä on laillinen lakko, jossa suojelutyötä annetaan riittävästi ja sen tarpeesta neuvotellaan jatkuvasti. Maan hallitus on todellisuudessa säätämässä naisiin kohdistuva pakkotyölakia.
Tehyn ja SuPerin mukaan työntekijöiden perusoikeuksiin eli työtaisteluoikeuteen ja henkilökohtaiseen vapauteen merkittävällä tavalla puuttuvaa ja käytännössä lakon murtamiseen johtavaa potilasturvallisuuslakia ei tule säätää useasta eri syystä.
Hallituksen esityksessä eivät täyty perusoikeuksien yleiset rajoitusedellytykset eikä sääntelylle ole perusoikeusjärjestelmän kokonaisuuden kannalta hyväksyttäviä ja erittäin painavia perusteita. Tilanne on täysin toinen kuin vuoden 2007 joukkoirtisanoutumisessa. Silloin tarjolla ei ollut suojelutyötä, kuten nyt. Suojelutyöstä neuvotellaan jatkuvasti kolmeksi päiväksi kerrallaan, jotta se vastaa todellista tarvetta. Tehyn ja SuPerin selvitysten mukaan suojelutyössä on ensimmäisenä lakkoviikonloppuna ollut sama tai lähes sama määrä hoitohenkilöstöä kuin kahtena lakkoa edeltävänä tavallisena viikonloppuna (ks. liitteet).
– Pakkotyölain ainoa tarkoitus on murtaa hoitajien laillinen työtaistelu. Tämä on hoitajille viimeinen pisara. Olen saanut viime yön aikana valtavan määrän viestejä jäseniltä. Niiden pääsisältö on toteamus, että tämä oli nyt tässä, miksi enää työskennellä ammatissa, jota päättäjät Suomessa vihaavat näin paljon, kertoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Järjestöt toteavat lausunnossaan, että useissa yksiköissä kuten teho-osastot, leikkaussalit jne. on ollut erittäin merkittävä pula hoitohenkilöstöstä jo useita vuosia. Useita vuoroja on säännönmukaisesti pyöritetty alimiehityksellä. Sama tilanne on ollut erikoissairaanhoidon lisäksi myös perusterveydenhuollossa ja vanhuspalveluissa. Normaalioloissa työnantaja ei ole pitänyt hoitajavajetta potilasturvallisuutta vaarantavana seikkana.
– Sekä poliittinen päättäjä että työantajat viis veisaavat potilasturvallisuudesta normaaliaikana. Arjessa hoitajat jätetään oman onnensa nojaan, mutta kun yritämme parantaa alan työoloja ja palkkausta laillisin keinoin, seuraa määrääminen pakkotyöhön, paheksuu SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.
Hoitajajärjestöjen mukaan hallituksen esityksen perustelut on rakennettu työtaistelun toisen osapuolen, työnantajan, kuulemiseen ja ilmoituksiin. Työntekijöille ja heitä edustaville liitoille ei ole varattu tilaisuutta oman näkemyksensä esittämiseen.
Hallituksen esityksestä puuttuvat kokonaan yksilöidymmät väitteet suojelutyön riittämättömyydestä. Perusteluissa tulisi olla yksilöityjä konkreettisia esimerkkejä, missä sairaanhoitopiireissä ja missä yksiköissä tai miten potilaiden henki ja terveys on vaarantunut. Perusteluissa ei myöskään ole esitetty AVI:n saamia tietoja sairaanhoitopiireiltä.
Esitys potilasturvallisuuslaiksi on ongelmallinen myös siksi, että sairaanhoitopiirit eivät ole itse varautuneet työtaisteluun riittävästi. STM on ryhtynyt toimiin vasta 21.3.2022 annetulla ohjauskirjeellään, vaikka Tehy ja SuPer ovat jättäneet ensimmäisen työtaisteluilmoituksen jo 3.3.2022. Työtaisteluiden piirissä olevat sairaanhoitopiirit eivät ole ryhtyneet riittäviin toimiin potilasturvallisuuden takaamiseksi, vaikka ministeriö on niitä erikseen ohjannut.
Ennen hoitajien perusoikeuksia loukkaavan lain säätämistä tulisikin esimerkiksi selvittää, miltä osin olisi mahdollista käyttää yli 8 000 virkasuhteista terveydenhuollon henkilöä suojelutyössä. Tällaista selvitystä ei ole tehnyt työnantaja eikä ministeriö ennen lainsäädäntötyöhön ryhtymistä. Selvityksen tekeminen on Tehyn ja SuPerin mukaan ehdoton edellytys, ennen kuin pakkotyölakia voidaan edes harkita.
Hoitajajärjestöt arvostelevat kovin sanoin myös lakivalmistelun prosessia.
– Tänään 4.4.2022 klo 11.00 olimme kuultavana tilaisuudessa, jossa lainsäätäjä esitti hoitajien pakottamista töihin. Kutsu kuulemistilaisuuteen saapui sunnuntaina 3.4.2022 klo 16:39. Hallituksen esitysluonnoksen saimme sunnuntaina 3.4.2022 vasta klo 18:43. On selvää, että tällä aikataululla on mahdotonta vastata perusteellisesti ja riittävän kattavasti näin suureen ja tärkeään perusoikeuksiin kajoavaan lainsäädäntöhankkeeseen, toteavat Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi ja SuPerin edunvalvontajohtaja Anne Sainila-Vaarno.
Kirvesniemi ja Sainila-Vaarno muistuttavat, että kukaan ei tällä hetkellä sovittele työriitaa. Aikaa käytetään työnantajan – työriidan toisen osapuolen – virheellisten ja valheellisten tietojen perusteella valmistellun pakkotyölain käsittelyyn. Käsittelyyn, jossa perusoikeuksien rajun rajoittamisen kohteeksi joutuvien hoitajien edustajille ei varata edes asianmukaista aikaa valmistella vastausta ja tulla kuulluksi asiassa.
– Oikeusvaltiossa lakia ei säädetä tällä tavoin, he sanovat.
Liitteet: Selvitys työnantajan virheellisestä informaatiosta ja Selvitys suojelutyön henkilöstömäärästä.
Lisätietoja:
Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi, p. 050 346 0847
SuPerin edunvalvontajohtaja Anne Sainila-Vaarno, p. 050 310 1492