SuPerin Paavola: Lähihoitajakoulutukseen otettava käyttöön karsivat soveltuvuus- ja pääsykokeet

Opiskelupaikkojen lisäys ei tule auttamaan lähihoitajapulan ratkaisussa, vaan huomio on kiinnitettävä siihen, että alalla jo koulutettavana olevat opiskelijat valmistuvat koulutuksesta ja siirtyvät valmistumisensa jälkeen sote-alan työtehtäviin. – Parhaiten tämä toteutuu siten, että alan koulutuksiin otetaan käyttöön karsivat soveltuvuus- ja pääsykokeet, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo.

Lähihoitajapulaa on yritetty ratkaista hoitajien koulutusmäärien lisäyksellä, mutta suuri ongelma on, että lähihoitajakoulutuksesta valmistuu joka vuosi entistä vähemmän koulutettuja hoitajia. Lisäksi yhä useampi valmistuva lähihoitaja ei rekisteröidy Valviran rekistereihin eivätkä he silloin voi työskennellä lähihoitajan ammatissa sote-sektorilla. – Lukumääräisesti suurin työvoimapulasta kärsivä ammattiryhmä nyt ja tulevina vuosina ovat lähihoitajat, Paavola muistuttaa.

Vuonna 2018 suoritti sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon eli lähihoitajakoulutuksen 10 899 opiskelijaa ja vuonna 2021 tutkinnon suorittaneiden määrä putosi 7 719 valmistuneeseen lähihoitajaan. Viimeksi mainitusta ryhmästä Valviran rekisteriin rekisteröityi vain 6 169 valmistunutta lähihoitajaa.

Toinen alan koulutuksen vetovoimaa lisäävä tekijä olisi se, että myös toisen asteen sote-alojen koulutuksissa eli myös lähihoitajakoulutuksessa korvattaisiin työpaikoille opiskelijoiden harjoittelujaksoista aiheutuvat kustannukset samoin kuin ne korvataan alan korkeakouluopiskelijoidenkin kohdalla. – Nyt lähihoitajaopiskelijat eivät saa yhtä houkuttelevia harjoituspaikkoja kuin esimerkiksi sairaanhoitajaopiskelijat ja tämä vähentää kiinnostusta lähihoitajaopintoja kohtaan. Se asettaa myös eri opiskelijaryhmät keskenään eriarvoiseen asemaan, Paavola sanoo.

– Lähihoitajia tarvitaan myös terveydenhuollon työpaikoissa, mutta nykyinen harjoittelupaikkojen paikkajako ja erityisesti harjoittelijoiden ohjaamisen ohjauspalkkiojärjestelmä vaikeuttavat lähihoitajien työssäoppimispaikkojen saantia, Paavola kertoo.

Lähihoitajakoulutuksen laatu kärsii myös vanhustenhuollon ja muun sosiaalihuollon toimipaikoissa siitä, että työnantajilla ei ole varaa osoittaa riittäviä ohjausresursseja lähihoitajien ohjaamiseen työpaikoilla. – Toimintamalli on räikeässä ristiriidassa koulutusreformin tavoitteiden kanssa, Paavola sanoo. – Ammatillisen koulutuksen koulutusvastuuta siirrettiin lisää työpaikkatasolle ja samanaikaisesti oppilaitosten määrärahoja pudotettiin leikkaamalla juuri lähiopetuksen resursseja. Eri koulutusasteilla opiskelevien opiskelijoiden harjoittelu- ja työssäoppimisjaksoihin panostaminen on keskeinen keino varmistaa osaavan henkilöstön saatavuus myös tulevaisuudessa.

SuPeriin kuuluu noin 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lisätietoja:

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 527 5085