SuPerin kysely vahvistaa: lakia henkilöstön mitoituksesta ei noudateta hoivakodeissa
Huomattava osa hoitajien työajasta menee edelleen tukitöiden suorittamiseen, kuten pyykkihuoltoon, ja se lasketaan suurimmalla osalla työpaikoista (70 %) henkilöstömitoitukseen, selviää Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin tekemästä kyselystä luottamushenkilöille. Lain mukaan lokakuusta 2020 alkaen tukityölle on pitänyt osoittaa erillinen resurssi.
SuPerin kysely ikäihmisten tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon jäseniä edustaville pääluottamusmiehille, luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille kartoitti uudistetun vanhuspalvelulain mukaisen henkilöstömitoituksen toteutumista työpaikoilla. Lähihoitajat ovat suurin ammattiryhmä vanhustenhoidossa.
Lain toimeenpano keskusteluasteella
Suurin osa kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, ettei välillistä työtä ole erotettu välittömästä työstä viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Lähes puolet vastaajista kertoi, että työnjaon määrittely on aloitettu.
− Jo ennen lain voimaantuloa työnantajilla olisi ollut mahdollisuus varautua lakimuutokseen. Sen tuleva sisältö ei ollut salaisuus. Kyselystä saadut tulokset näyttävät toteen, etteivät työnantajat ole ottaneet lainsäädäntömuutosta tosissaan, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.
Kyselyssä 70 prosenttia vastaajista kertoi, että hoitajien työajasta menee huomattava osa ruoka- ja pyykkihuoltoon sekä siivoukseen ja nämä lasketaan edelleen mukaan mitoitukseen.
− Lakia ei noudateta. Työnantajat kyseenalaistavat valvontaviranomaisten ohjausta ja jatkavat näin kikkailua. Kyselyn tulokset eivät osoita työnantajien halua lain noudattamiseen ja näin hoidon laadun nostamiseen, Paavola toteaa.
Monella työpaikalla vedotaan siihen, että henkilöstömitoitus on jo nyt enemmän kuin 0,5 asiakasta kohden. Yksityisen palveluntuottajan vähimmäismitoitus on kuitenkin määritelty toimiluvassa ja omavalvontasuunnitelmassa. Se tarkoittaa välitöntä työtä, lisäksi välillisiin töihin on varattava erillinen resurssi.
Laiminlyöntien jatkuminen työllistää viranomaisia
Työntekijät odottivat lakimuutoksen positiivista vaikutusta annettavan hoidon laatuun sekä kokemaansa työkuormaan. Heidän pettymyksensä on ollut suuri.
Vanhuspalvelulain muutoksella haluttiin puuttua hoivakodeissa havaittuihin laiminlyönteihin sekä parantaa asiakas- ja potilasturvallisuutta varmistamalla hoivatyötä tekevän henkilöstön riittävyys. Jos muutosta ei toteuteta työpaikoilla, laiminlyönnit jatkuvat.
− Työntekijät pyrkivät parhaimpaansa, mutta liian vähäisellä henkilöstömäärällä laadukkaan hoidon antaminen on vaikeaa. Tilanne tulee johtamaan myös valvontaviranomaisten työmäärän huomattavaan lisääntymiseen, Silja Paavola sanoo.
Lakiuudistus hoitajamitoituksesta tuli voimaan 1.10.2020. Ensimmäisessä vaiheessa mitoituksen on oltava vähintään 0,5 ja tukitöihin on varattava välittömästi erilliset resurssit. Vähimmäismitoitusta nostetaan portaittain 0,7:ään. Laissa määritellään vähimmäismitoitus, mutta todellinen tarve henkilöstömäärälle voi olla suurempi.
Kyselyyn vastasi 125 superilaista henkilöstön edustajaa 24.11.−3.12.2020. Vastauksia oli sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta jokaisesta maakunnasta, lukuun ottamatta Ahvenanmaata.
SuPeriin kuuluu 90 000 sosiaali- ja terveys- sekä kasvatusalan ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Lisätietoa:
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 527 5085
SuPerin asiantuntija Sari Ilonummi, 050 341 6079
Lakiuudistus hoitajamitoituksesta