Hoitajaliitot SuPer ja Tehy: Hoitoalan epäkohdat on ratkaistava
Pienipalkkaisen, naisvaltaisen hoitoalan työntekijät ovat joutuneet kantamaan vastuuta Suomen kilpailukyvystä ja taloudesta kohtuuttomasti. SuPer ja Tehy vaativat, että hoitajien vaativasta ja kuormittavasta työstä maksetaan asianmukainen korvaus. – Naisvaltaisten alojen kurittamisen on loputtava, vaativat SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola ja Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. – Ansaitsemme työllemme muutakin arvostusta kuin kauniita puheita uhrautumisen hienoudesta.
Julkista sektoria on parjattu tehottomaksi. Tosiasiassa Suomi on tuottanut sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut erittäin tehokkaasti. Jopa niin tehokkaasti, että koulutettu hoitohenkilökunta on joutunut tuottamaan palvelut liian pienellä palkalla ja riittämättömällä henkilöstömäärällä. Alan palkkakehitys on pysähtynyt.
Sote-uudistuksen myötä yksityisen sektorin osuus tulee kasvamaan. Sen toiminnassa on näyttävä myös yhteiskunnallisen vastuun. Voittoja ei saa repiä henkilökunnan selkänahasta. Yksityisen sektorin sote-palvelut tuotetaan julkisella rahoituksella, ja voitot valuvat pahimmassa tapauksessa maan rajojen ulkopuolelle. Työnantaja käyttää säästötoimina nollasopimuksia, tes-shoppailua ja palkkahalpuutusta maksimoidakseen voittonsa. Nämä toimet heikentävät kuitenkin työntekijän toimeentuloa, asemaa ja motivaatiota, mikä ei voi olla kenenkään edun mukaista.
SuPer ja Tehy ovat huolissaan jäsentensä toimeentulosta, jaksamisesta ja alalla pysymisestä. Jos hoitajien työn arvostus näkyy vain puheissa, osa siirtyy muille aloille maan talouden kohentuessa ja työllisyystilanteen parantuessa. Osa hoitajista siirtyy myös maan rajojen ulkopuolelle paremman palkan ja työolojen vuoksi. Sote-uudistuksen tavoitteet eivät toteudu ilman hoitajien vahvaa osaamista.
SuPer ja Tehy tavoittelevat selkeitä palkankorotuksia sekä julkiselle että yksityiselle sektorille ja lomarahaleikkausten kompensointia sekä omaa sopimusta koulutetuille hoitajille julkisella sektorilla. Neuvottelupöydässä on myös työhyvinvointia parantavia tavoitteita sekä luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen toimintaedellytyksiä parantavia tavoitteita. Sopimukset päättyvät 31.1.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ja sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy edustavat yhteensä noin 250 000 koulutetun hoitohenkilöstön edustajaa.
Lisätietoja:
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, gsm 050 527 5085
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, gsm 040 821 0028
SuPerin ja Tehyn keskeisimmät tavoitteet neuvottelukierrokselle kaikkien sopimusalojen osalta
1) Selkeät palkankorotukset
Selkeät palkankorotukset ovat tavoitteena koko hoitoalalle sekä kunta- että yksityisellä sektorilla työskenteleville. Alan palkkakehitys on pysähtynyt.
2) Julkisen sektorin lomarahaleikkausten kompensoiminen
Julkisen sektorin määräaikainen (2017-2019) lomarahaleikkaus on ollut erittäin kipeä asia kuntasektorin työntekijöille. Suomen taloustilanne on parantunut huomattavasti Kilpailukykysopimuksen tekoajankohdasta, eikä leikkaukselle ole enää samanlaisia taloudellisia perusteita jäljellä olevina kahtena vuonna. Lomarahaleikkaukset on kompensoitava.
3) Koulutettujen hoitajien oma sopimus julkisella sektorilla
Valmisteilla oleva sote-uudistus muuttaa väistämättä nykyistä kuntasektorin neuvottelujärjestelmää. Tämän uudistuksen myötä on luontevaa, että jatkossa koulutetuilla hoitajilla on oma virka- ja työehtosopimus, jolla voidaan korjata alan epäkohtia. Lääkäreillä on jo pitkään ollut oma sopimus.
4) Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen toimintaedellytysten parantaminen
Sote-uudistuksen valmistelu lisää entisestään luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen työtaakkaa. Henkilöstön edustajien asemaa, ajankäyttöä, tiedonsaantioikeuksia ja muita toimintaedellytyksiä on parannettava, jotta heillä on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa toimintatapoihin ja ehtoihin, joilla uusien työnantajien palveluksessa työskennellään.
Yksityisellä sektorilla tavoitellaan tällä neuvottelukierroksella selkeitä parannuksia luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen toimintaedellytyksiin.
5) Työhyvinvointiin liittyvät asiat
Työhyvinvointia pyritään parantamaan erityisesti KVTES:n työaikalukuun liittyvillä tavoitteilla. Tavoittelemme esimerkiksi parannuksia työvuoroluettelon suunnittelua koskeviin määräyksiin, työpäivän yhdenjaksoisuutta ja työvuoron pituutta koskeviin määräyksiin sekä varallaoloa koskeviin määräyksiin. Yksityisellä sektorilla tavoitellaan tällä neuvottelukierroksella parannuksia työntekijöiden työhyvinvointiin liittyen, ja keskiössä ovat etenkin työaikoja koskevat asiat.