Blogi: Nyt kääritään hihat

Hyvä kun muste ehti kuivua paperissa, jonka Tasavallan presidentti lastenhoitotyötä tekevien iloksi oli vahvistanut allekirjoituksellaan ryhmäkokokaton määrittelevästä uudesta varhaiskasvatuslaista. Tämä tapahtui toukokuussa 2015. Toukokuussa 2015 saimme myös uuden hallitusohjelman, jossa lisätään lapsia päiväkotien lapsiryhmiin.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että juuri kuun alussa kolme vuotta täyttäneiden ryhmän maksimikooksi määriteltiin 21 kokopäivähoidossa olevaa lasta. Kasvattajien ja lasten suhdeluvun piti pysyä samana kuin aiemmin eli 7 lasta yhdellä vähintään toisen asteen alan tutkinnon suorittaneella. Vain muutamaa viikkoa myöhemmin uusi hallitusohjelma nostaa lasten ja kasvattajien suhdelukua kolme vuotta täyttäneiden osalta siten, että jatkossa yhdellä koulutetulla ammattilaisella saa olla 8 kokopäivähoidossa olevaa lasta vastuullaan. Uusi varhaiskasvatuslaki määrittelee 1.8.2015 alkaen, että lapsiryhmät muodostetaan maksimissaan kolmen koulutetun kasvattajan ympärille. Jatkossa kolme vuotta täyttäneiden ryhmässä voi siis entisen 21 lapsen sijaan olla 24 lasta.

Joku voi ajatella, että eihän se nyt ole kuin muutama mukula. Tervetuloa katsomaan lasten ja kasvattajien arkeen, mitä se merkitsee. Ryhmäkoot tulevat kasvamaan. Perheitä ohjataan jatkossa myös enemmän kerhomuotoiseen varhaiskasvatukseen, jossa olevat lapset määritellään osapäivähoidossa oleviksi. Tämä on suuntaus, jos perhe ei tarvitse lapselle työn tai opiskelun takia kokoaikaista hoitopaikkaa. Avoimen varhaiskasvatuksen kerhotoimintaan voidaan soveltaa osapäivähoidon mitoitusta, joka on 13 lasta yhdellä koulutetulla kasvattajalla.

Lapsiryhmän koolla on tutkitusti todistettu olevan vaikutuksia lasten hyvinvointiin. Lasten stressitaso nousee päivittäin suurissa ryhmissä niin korkealle, ettei se ehdi laskea edes kotona vietettynä aikana. Jokainen, joka joskus on viettänyt päivänkin päiväkodissa tietää, että mitä enemmän lapsia ryhmässä on, sen kovempi on melu ja lasten väliset konfliktit lisääntyvät. Yksilöllinen huolenpito ja laadukas varhaiskasvatus voivat jäädä juhlapuheisiin tai kansioihin jo nyt pölyttyvien lapsen yksilöllisen varhaiskasvatuksen suunnitelmien viereen. Niitä ei ole ehditty lukea ennen, eikä siihen tule aikaa jatkossakaan.

Nyt kääritään hihat, lapset etunenässä, koska tulee tarve oppia kyynärpäätaktiikka varhain. Ja lastenhoitotyötä tekevät; joustakaa, joustakaa, kyllä te pärjäätte! (Viittaus SuPerin selvitykseen 2013)

Asiantuntija
Johanna Pérez
 
 

Kommentit