Esihenkilötyön merkitys työhyvinvoinnissa sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen alan työeläkevakuuttaja KEVA:n tuore selvitys kuntasektorin työvoimaennusteesta on karua luettavaa. Sen mukaan hoitajapula on kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa. Lähihoitajien kohdalla tämä tarkoittaa, että vuonna 2021 työvoimasta puuttui 738 lähihoitajaa ja tällä hetkellä vaje on jo 8 800.

Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapulaa sekä pito- ja vetovoimaa on käsitelty monissa foorumeissa ja ratkaisuja on yritetty etsiä pitkään. Myös SuPer on toiminut aktiivisesti ja laajalla rintamalla pyrkien vaikuttamaan alan pito- ja vetovoimaa käsittelevissä sosiaali- ja terveysministeriön alaisissa työryhmissä. Tämän työryhmätyöskentelyn pohjalta mm. julkaistiin helmikuussa Tiekartta 2022–2027: Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen. Tiekartassa ei nimetty esihenkilötyötä tai johtamista keinoksi alan pito- ja vetovoiman parantamiseksi. Kuitenkin SuPerin jäseniltä liitolle tulevissa lukuisissa yhteydenotoissa nimenomaan heikko johtaminen nousee esiin.

Keva on esittänyt päättäjille kuutta täsmätoimea, joilla työllisyysastetta voitaisiin nostaa. Näistä toimista yksi on työkykyjohtaminen. Keva määrittelee työkykyjohtamisen näin: ”Työhyvinvointi- ja työkykyjohtaminen koostuu niistä johtamisen toimenpiteistä, joilla edistetään henkilöstön työhyvinvointia ennakoivasti ja tuetaan työkykyä sen heiketessä. Työkykyjohtaminen on osa henkilöstövoimavarojen, palveluiden ja talouden muodostamaa kokonaisuutta.”

Tänä päivänä johtamisen muotivirtauksena monessa organisaatiossa on valmentava johtaminen. Valmentavassa johtamisessa painottuu kuunteleminen, kyseleminen ja kannustaminen käskyjen ja neuvojen sijaan.  Sen sijaan muutamia vuosia takaperin lean-johtaminen oli suosittu johtamisen malli. Lean-ajattelun avulla pyrittiin tuottamaan asiakkaille parempaa laatua sekä lyhyempiä läpimeno- ja odotusaikoja tuomalla jokapäiväiseen työhön kehittämisen meininkiä.

Mutta oli johtamisen malli tai virtaus mikä tahansa, hyvä henkilöstöjohtaminen on työhyvinvoinnin suhteen ensiarvoisen tärkeää. Eräässä organisaatiossa työskennellessäni esihenkilönä toimiva vanhempi kollega sanoi: Muista, sinä olet täällä henkilöstöä varten, jotta he pystyvät tekemään työnsä mahdollisimman hyvin. Siinäpä se ohjenuora aika pitkälle on. Sekä yksityisellä että julkisella puolella on omat haasteensa talouden suhteen tai tulosten saavuttamiseksi, mutta tuloksia ei saavuteta ilman henkilöstöä – ihmisten hoidosta puhumattakaan.

Johtamisen tai esihenkilötyön tärkeyttä työhyvinvointiin ei voi ohittaa. Jäseniltämme tulee liittoon paljon eri aiheita koskettavia kysymyksiä, mutta yhteydenotot päättyvät usein huoleen: Eihän nimeni tule esihenkilön tietoon? Tai En voi tehdä työsuojeluilmoitusta, kun esihenkilö suuttuu. Välillä jopa lakisääteisen varhaiskasvatuksen tai sosiaalihuollon ilmoitusvelvollisuuden toteutuminen jää esihenkilön negatiivisen suhtautumisen takia kokonaan tekemättä.

Kokeeko esihenkilö tai johtaja kritiikin henkilökohtaisesti? Pelkääkö hän osoittautuvansa osaamattomaksi tai huonoksi johtajaksi? Onko taustalla epävarmuus ja kokemattomuus esihenkilö- tai johtotehtävissä? Puuttuuko työpaikoilta kunnolliset ja ajantasaiset pelisäännöt ongelmiin puuttumiseksi ja asioiden edistämiseksi?

Tärkeintä on nostaa kissa pöydälle eikä antaa ajan kulua. Mikä ikinä korjattava asia onkaan, se ei tule häviämään itsestään. Internet on täynnä neuvoja haastavien asioiden puheeksi ottamiseen (esim. Työterveyslaitoksen verkkosivut). Työturvallisuuskeskus tarjoaa maksuttoman oppaan, jossa on esihenkilöä koskevaa keskeistä lainsäädäntöä. Lisäksi vuonna 2020 osana pääministeri Marinin hallitusohjelmaa käynnistyi TYÖ2030-ohjelma, jonka tavoitteena on nostaa työhyvinvointi Suomessa maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä.

Voisiko työhyvinvointia käsitellä säännöllisesti viikkopalaverissa? Tarkastella yhdessä, miten meillä menee. Nostaa hyviä ja huonoja asioita keskusteltaviksi ja pohtia niitä yhdessä. Varmasti monissa työpaikoissa näin jo tehdäänkin. Jos teillä on superhyvä työpaikka, kertokaa siitä! Mitä siellä tehdään, jotta työntekijät pysyvät ja viihtyvät?

Ja muistakaa että esihenkilöllä, jota pelätään, on myös esihenkilö. 

Kommentit