Saattohoito on turvattava kaikille sitä tarvitseville
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama asiantuntijaryhmiä on luonut elämän loppuvaiheen hoidon laatukriteerit niin terveydenhuoltoon, iäkkäiden ihmisten sosiaalipalveluihin kuin lasten ja nuorten hoitoon.
Suomessa saattohoidon saatavuus on jakautunut maantieteellisesti epätasaisesti, eikä saattohoitopaikkoja ole riittävästi kaikille niitä tarvitseville. Saattohoitoa ei myöskään ole suunniteltu osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksia.
SuPerin asiantuntija Mervi Lehtinen osallistui asiantuntijaryhmään, joka selvitti palliatiivisen hoidon eli oireenmukaisen hoidon ja saattohoidon nykytilannetta. Ryhmä suunnitteli Palliatiivisen hoidon palveluketjumallin.
Myös palvelujen ulkoistamiseen liittyvät tarpeet on otettu huomioon, sillä selvitys osoitti että tällä hetkellä ulkoistetuissa palveluissa turvaudutaan akuuttihoitoon useammin kuin julkisissa palveluissa.
Laatukriteerit palvelujen parantamiseksi
Työryhmä esittää seuraavia laatukriteerejä potilaiden ja heidän läheistensä tarvitsemien palvelujen parantamiseksi. Voit lukea niistä tarkemmin työryhmän raportista sivulta 122 alkaen (valtioneuvosto.fi).
- Asiakkaan oma hoitotahto ja vuorovaikutus asiakkaan kanssa
- Omaisten ja läheisten rooli sekä vuorovaikutus henkilöstön kanssa
- Ennakoiva hoitosuunnitelma ja hoitolupaus
- Osaamisen turvaaminen
- Asiantuntijan saatavuus
- Rakenteelliset tekijät ja apuvälineet
”Se, että henkilöllä on muistisairaus, ei tarkoita etteikö hänen mielipidettään pitäisi kysyä.”
- Harriet Finne-Soveri, vieraileva tutkimusprofessori, THL, raportin luovuttamistilaisuudessa 17.12.2019.
Sairaanhoitopiireihin palliatiivisen hoidon keskukset
Työryhmän mukaan jokaisessa sairaanhoitopiirissä tulisi olla palliatiivisen hoidon keskus, joka koordinoi toimintaa ja huolehtii siitä, että sairaanhoitopiirillä on palliatiivisen hoidon suunnitelma ja palveluketju. Palveluketjuun kuuluu muun muassa kotisairaala ja saattohoito-osasto. Erityistason palvelujen saatavuutta parannetaan tarjoamalla kotisairaanhoidon palveluja erilaisille potilaille ja vahvistamalla eri palveluntuottajien yhteistyötä.
Palliatiivinen keskus varmistaisi myös alueensa henkilöstön kouluttamisen. Henkilöstön osaamista vahvistetaan muun muassa kehittämällä perus- ja erikoistumiskoulutusta sekä ottamalla käyttöön saattohoitopassi.
Tällä hetkellä valtakunnallisesti vain lähihoitajien koulutukseen kuuluu saattohoitokoulutus. Hyvänä asiana selvityksessä nousi esiin se, että opiskelijat kaikissa ammattiryhmissä ovat kiinnostuneita koulutuksesta. Kiinnostus on näkynyt myös SuPerin järjestämissä koulutuksissa.
Palliatiivisen hoidon valtakunnallinen organisointi, (Suositus palliatiivisen hoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta Suomessa).
Lähteet
- Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote ja raportin julkaisemistilaisuus 17.12.2019
- Suositus palliatiivisen hoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta Suomessa