Pääsy- ja soveltuvuuskokeet auttavat hyvän hoidon turvaamisessa
Tälle sivulle kootaan SuPerin kannanottoja pääsy- ja soveltuvuuskokeisiin ja opiskelijoiden alalle soveltuvuuden varmistamiseen liittyen.
10.5.2017
Mielipidekirjoitus
Lähihoitajien koulutuksesta ei ole vara tinkiä
Ammatillista koulutusta uudistetaan, jotta työelämän tarpeisiin voitaisiin vastata ja samalla säästää satoja miljoonia. Suunnitellut säästöt vaarantavat niin koulutuksen laadun kuin ammattiosaamisenkin.
On valittava, kumpi on tärkeämpää: säästöt vai turvallisuus.
SORA-lainsäädännön tarkoitus on säilyttää sen piiriin kuuluvien tutkintojen ammattiosaaminen ja asiakasturvallisuus. Lähihoitaja on vastuussa asiakkaan turvallisuudesta ja terveydestä. SuPerin mukaan kaikkiin SORA-lainsäädännön piiriin kuuluviin tutkintoihin on otettava käyttöön pakolliset, eriyttävät soveltuvuuskokeet. Niillä saadaan kiinni riittävän ajoissa hakijat, jotka ovat alalle soveltumattomia ja mahdollisesti tuen tarpeessa olevia. Näin voidaan myös paremmin ennaltaehkäistä syrjäytymistä, mikä on palvelus sekä opiskelijalle että yhteiskunnalle.
Osaamisvaatimuksista tinkimistä ei tule sallia lainkaan SORA-tutkintojen ammatillisissa tutkinnon osissa. Opetuksen tasoa ei voida madaltaa heikoimpien mukaan vaan opettajien on voitava noudattaa tutkinnon perusteita. Virherekrytoinnit, työkyvyttömyys, hoitovirheet ja potilasvahingot aiheuttavat yhteiskunnalle jo nyt suuria kustannuksia. Tutkinnon perusteiden mukauttaminen ja osaamisvaatimuksista poikkeaminen kasvattaisivat näitä kustannuksia entisestään.
Hallitusohjelman mukaan työssäoppimista työpaikoilla halutaan lisätä. Se tarkoittaa, että työntekijöiden aikaa menee entistä enemmän ohjaamiseen. Työntekijät ovat myös koko ajan vastuussa hyvän ja turvallisen potilashoidon toteuttamisesta, vaikka opiskelija tekisikin työn. SuPer vaatii, että työssäoppimisjaksoista maksetaan kaikille niille työpaikoille, joilla on SORA-lainsäädännön piiriin kuuluvien tutkintojen suorittajia. Näin saadaan riittävästi resursseja ohjaamiseen. Työpaikkaohjaajana on aina oltava alansa ammatti-ihminen, koulutettu hoitaja.
Nuoret opiskelijat ja tutkintoa vailla olevat aikuisetkin tarvitsevat opetusta ja ohjausta, sillä heillä ei ole aikaisempaa ammattiin liittyvää osaamista. Opiskelijan on saatava olla opiskelija koko työssäoppimisjakson. Heitä ei saa laskea työpaikan mitoitukseen. Opiskelijalla on myös oltava riittävät perustiedot ja -taidot hallussaan ennen työpaikalla tapahtuvaa oppimista, sillä oppiminen tapahtuu oikeiden, haavoittuvaisessa asemassa olevien asiakkaiden parissa.
Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön uudistamista perustellaan sillä, että työelämän osaamistarpeet muuttuvat yhä nopeammin. SuPer haluaa korostaa, että työelämä on muuttumassa ennen kaikkea vaativammaksi. Laadukkaan koulutuksen ja ammattitaidon turvaaminen tulevat halvemmaksi kuin ammattitaidosta tinkiminen.
Silja Paavola
puheenjohtaja, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer
3.3.2017
Mielipidekirjoitus
Onko koulutusta ilman opetusta?
Tuleva ammatillisen koulutuksen uudistus puhututtaa niin yhteiskunnassa kuin SuPerissakin. Hallituksen ajaman uudistuksen myötä on tarkoitus säästää paljon rahaa. Yhtenä uudistuksen tavoitteena on siirtää yhä suurempi osuus oppimisesta työpaikoille, jolloin lähiopetus oppilaitoksissa vähenee entisestään.
Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla toimivat hoitajat sekä lähihoitajakoulutuksen ammatilliset opettajat tietävät, että lähiopetusta ei ole ollut läheskään riittävästi pitkään aikaan. Siitä kun on nakerrettu tunteja jo vuosikausia. SuPerin jäsenet ovat toistuvasti tuoneet tämän huolen esille, samoin alan ammatilliset opettajat, joiden kanssa SuPer tekee läheistä yhteistyötä.
Tilanne on sama työpaikoilla, joille uudistuksen myötä kaavaillaan enemmän opetusta. Työpaikkojen vähimmäismitoituksia on viety aivan tappiin, ja opiskelijavolyymi on jo valtava alan työpaikoilla. Monet työpaikat kieltäytyvät ottamasta vastaan opiskelijoita, koska lähiopetuksen vähentäminen näkyy opiskelijoiden heikentyneenä tietotaitotasona.
Tuntiresurssi, jota koulutuksen järjestäjä antaa opettajalle työssäoppimisen ohjaamiseen on usein yhtä heikko kuin monen työpaikan hoitajamitoitus. Ohjaus, johon opiskelijalla on oikeus, jää monesti toteutumatta opetustyössä ihan samalla tavalla kuin asiakkaille myönnetyt palvelut hoitotyössä. Sekä hoitajat että opettajat haluavat tehdä työnsä hyvin mutta joutuvat käytännössä sammuttelemaan työkseen tulipaloja.
Hoitajan aika menee niihin välttämättömiin toimiin, joilla asiakas pidetään suurin piirtein hengissä, kuntouttavan ja ennaltaehkäisevän työn jäädessä vähemmälle huomiolle. Hoitaja haluaa kuitenkin tehdä työnsä hyvin. Asiakkaan hyvinvointi, terveys ja tasapainoinen kehitys ovat voimavaralähtöisen kuntoutus- ja hoitotyön sekä tavoitteellisen kasvatustyön seuraus.
Myös opettaja haluaa tehdä työtään hyvin, käyttäen kulloisessakin tilanteessa parhaat opetusmenetelmät ja antaen kehittävää palautetta. Tähän tarvitaan aikaa, jota ei aina ole. Opettajan tuntiresurssi menee usein kaikkein heikoimpien opiskelijoiden tukemiseen. Suurin piirtein pärjäävät opiskelijat jäävät usein ilman sitä opetusta ja ohjausta, johon heillä on tarve ja oikeus, niin työssäoppimisessa kuin koulussakin.
Tilanne on siis sama sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla sekä ammatillisessa koulutuksessa. Se aiheuttaa valtavasti eettistä kuormitusta opettajilla, samalla tavalla kuin heikot hoitajamitoitukset aiheuttavat eettistä kuormitusta hoitajilla.
Tämä ei ole hoitajien vika, ei opettajien eikä varsinkaan asiakkaiden tai alan opiskelijoiden vika. Syy on ammatillisen koulutuksen sekä sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan liian niukassa rahoituksessa, jota nyt kahden suuren reformin myötä vähennetään ennätysmäisesti. Vaarana on, että lasku tulee isommaksi kuin säästöt vaikutusten kertaantuessa opetuksen, osaamisen ja hoidon tason laskun johdosta.
Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer
14.2.2017
Tiedote
SuPerin puheenjohtaja opintopäivillä 14.-15.2: Lähi- ja perushoitajat ovat huippuammattilaisia, koulutuksesta ei saa leikata
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola vaatii koulutukseen kohdistuvien säästöjen lopettamista. – On lyhytnäköistä leikata tulevaisuuden menestystekijöistä. Hyvä, laadukas koulutus on yksi Suomen keskeisistä kilpailutekijöistä. Tästä on pidettävä kiinni myös tulevina vuosina, Paavola sanoi avajaispuheessaan SuPerin valtakunnallisilla opintopäivillä Tampereella tänään.
27.1.2017
Tiedote
SuPer Kansallisena lähihoitajapäivänä: Ammatillisella osaamisella on suuri merkitys
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on ylpeä lähihoitajien osaamisesta ja koulutuksesta. Koulutusta on kehitetty ja kehitetään koko ajan vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin. SuPerin mukaan koulutuksen tason säilyttäminen auttaa selviämään lähivuosien sote-haasteista, joissa ammattitaitoisella henkilöstöllä on keskeinen rooli. SuPer on myös vaatinut pakollisten soveltuvuuskokeiden palauttamista. Alalle soveltuvuus on yhtä lailla asiakkaiden kuin myös työntekijän etu. Kansallista lähihoitajapäivää vietetään nyt 9. kertaa SuPerin aloitteesta.
11.1.2017
Tiedote
JHL, OAJ, SuPer ja Tehy esittävät pakollisia soveltuvuuskokeita
Ammattiliitot JHL, OAJ, SuPer ja Tehy ovat tänään jättäneet opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle esityksen soveltuvuuskokeista. Liitot vaativat, että ammatillisen koulutuksen reformin ja sote-uudistuksen yhteydessä säädetään SORA-opintoihin pakolliset soveltuvuuskokeet. SORA-tutkinnot johtavat ammatteihin, joissa työntekijät ovat vastuussa toisten ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta. Liittojen mielestä soveltuvuus alalle pitää arvioida jo ennen opintojen alkamista.
Lue lisää >>
25.11.2016
Mielipidekirjoitus
Pääsy- ja soveltuvuuskokeet auttavat hyvän hoidon turvaamisessa
SuPer vaatii opetus- ja kulttuuriministeriötä säätämään pakollisiksi karsivat pääsy- ja soveltuvuuskokeet SORA-tutkintoihin. Opiskelijoiksi on voitava valita alalle soveltuvimmat, hyvän terveydentilan ja riittävät opiskeluvalmiudet omaavat henkilöt, joilla on hyvät elämänhallintataidot. SORA-tutkinnot sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla tuottavat ammattilaisia tehtäviin, joissa työtä tehdään lasten parissa, haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden ja potilaiden kanssa ja usein yksin esimerkiksi ihmisten kodeissa. Lähihoitaja on sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatusalan ammattihenkilö, joka työskentelee juuri näiden asiakasryhmien parissa. Lähihoitajan tutkinto ei kuitenkaan kuulu niihin tutkintoihin, joihin tällä hetkellä valitaan opiskelijat koulutuksen järjestäjän pääsy- ja soveltuvuuskokeen perusteella.
Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla oli vuosikymmeniä käytössä kattavat pääsy- ja soveltuvuuskokeet sekä psykologiset testit. Ammatillisen koulutuksen valintoja uudistettiin vuonna 2014. Pääsykoeuudistusta edelsi nuorisotakuu, jonka osana toteutettiin koulutustakuu. Tärkeä periaate uudistuksessa oli, ettei opiskelijaksi hakeutuvia karsita, vaan kaikille turvataan opiskelupaikka. Opetushallitus laati valtakunnallisesti yhtenevät pääsykoeaihiot. Koulutuksen järjestäjä päättää nyt, kuten aiemminkin, mahdollisen pääsy- ja soveltuvuuskokeen järjestämisestä. Monet koulutuksen järjestäjät luopuivat kokonaan pääsy- ja soveltuvuuskokeista lähihoitajien opiskelijavalinnoissa.
Ammatillisen koulutuksen perusperiaatteena on tukea kaikkien opiskelua ja mahdollistaa tutkinnon suorittaminen. Opiskelijat ovat oikeutettuja riittävään tukeen erityisvaikeuksissa. Monet pärjäävät opinnoissa riittävän tuen avulla hyvin. Opiskelun esteet pyritään poistamaan kaikin keinoin myös tilanteissa, joissa olisi perusteet keskeyttää opiskelu. Ammatilliset opettajat ovat tuoneet esille huolensa opiskelijoista, jotka eivät heidän mukaansa voisi valmistua lähihoitajiksi. Myös työelämästä on tullut viestejä, että pääsykokeiden ja soveltuvuustestien poistumisen jälkeen alalle soveltumattomien opiskelijoiden määrä on lähtenyt kasvuun. Vaikka koulutuksen järjestäjällä on SORA-lainsäädännön mukaan mahdollisuus puuttua soveltumattomuuteen, on lainsäädännön noudattaminen jäänyt hyvin vähäiseksi. Väärä ammatinvalinta voi olla opiskelijan näkökulmasta merkittävä syrjäytymistä lisäävä tekijä.
On hyvä muistaa, että suurin osa lähihoitajaopiskelijoista on alalle soveltuvia ja heillä on kaikki edellytykset onnistua työelämässä. Soveltumattomuudessa on kyse pienen joukon kasvavasta, mutta merkittävästä ongelmasta.
Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer
24.11.2016
Tiedote
SuPerin edustajisto 24.-25.11: Hoitajien ammattitaidolla on suuri vaikutus laatuun ja kustannuksiin
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin edustajisto vaatii opetus- ja kulttuuriministeriötä säätämään pakollisiksi karsivat pääsy- ja soveltuvuuskokeet SORA-tutkintoihin. SORA-tutkinnot tuottavat sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalle ammattilaisia tehtäviin, joissa työtä tehdään lasten parissa, haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden ja potilaiden kanssa ja usein yksin ihmisten kodeissa. Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden tarkoitus on karsia alalle soveltumattomat opiskelijat riittävän ajoissa. Laatua ei voi turvata ilman ammattitaitoa.
Lue lisää >>
30.3.2016
Tiedote
SuPerin selvitys: Pääsy- ja soveltuvuuskokeet säilytettävä lähihoitajakoulutuksessa
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin jäsenet ovat huolissaan lähihoitajakoulutuksen laadusta tulevaisuudessa, sillä yhä useampi koulutuksen järjestäjä on luopunut pääsy- ja soveltuvuuskokeista. Koulutuksen laatu on suorassa yhteydessä asiakas- ja potilasturvallisuuteen sekä hoidon laatuun. SuPer teki jäsenilleen koulutuskyselyn, jolla haettiin vastauksia siihen, miten lähihoitajan korkeatasoinen ammattitaito voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Kyselyyn vastanneista 96 prosenttia pitää pääsy- ja soveltuvuuskokeita välttämättöminä.
Lue lisää >>
Tutustu myös:
SuPerin selvitys: Ammatti vaatii ammattitaitoa
Selvitys SuPerin jäsenten näkemyksistä lähihoitajakoulutuksen haasteista ja mahdollisuuksista nyt ja tulevaisuudessa (2016)